Almanakka on vaikea asia

Lauri Kontro on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.

Maalla oppiaineisiin kuuluivat luonnollisesti veneentervaus, eväitten vienti heinäpellolle, hevosenajo ja marjanpoiminta.

Olipa kerran maa, jossa koulut loppuivat toukokuun alussa ja alkoivat taas syyskuun 1. päivänä. Tuo maa oli Suomi.

Kolmen kuukauden kesäloma katkaisi lasten ja opettajien lukuvuoden näppärästi. Loma oli kuitenkin opiskelua sekin. Loman aikana opittiin tekemään monta tarpeellista ja käytännöllistä asiaa.

Sukupolvi toisensa jälkeen oppi uimaan. Maalla ja kaupungeissa järjestettiin uimakouluja, joissa kansakunnan toivot opettelivat koiraa, selkää, sammakkoa ja kroolia. Uimakoulujen jatkoluokilla promovoitiin uimakandidaatteja ja -maistereita.

Myös onkimisen ja madonkaivamisen jalot taidot opiskeltiin kesäaikaan. Kädentaitoja harjoitettiin rakentamalla puihin luvattomia majoja ja veistämällä katajasta jousipyssyjä ja kaarnaveneitä. Nokkelimmat pystyivät rakentamaan jopa mäkiautoja, sen ajan ekologisia menopelejä. Maalla oppiaineisiin kuuluivat luonnollisesti veneentervaus, eväitten vienti heinäpellolle, hevosenajo ja marjanpoiminta.

Erityisiä sukupuolirooleja ei ollut. Vasara pysyi yhtä hyvin tyttöjen kuin poikienkin kädessä. Pojat ehkä olivat kuitenkin parempia kiipeämään räkätinpesille.

Kolmessa kuukaudessa oppi monta hyödyllistä asiaa.

Kesäloman paikasta on väännetty kättä siitä alkaen, kun kesäloma rupesi lyhenemään.

Nytkin lähdetään lomille kesäkuun alussa. Loma alkaa silloin kuitenkin useimmiten vain lapsille, sillä aikuisten suosituin loma-aika on heinäkuu.

Jo juhannuksen jälkeen kaikki lomapaikat ovat täynnä. Suomalaisilla on paljon omia kesämökkejä ja monet hautautuvat sinne. Mutta vilkasta on myös lomakylissä ja leirintäalueilla.

Matkailuyrittäjien pitääkin yrittää tehdä yhdessä kuukaudessa ainakin puolen vuoden tulos.

Kun Suomi meni EU:hun, huomattiin pian, että Eurooppa lomaileekin elokuussa. Meillä elokuussa palaillaan jo töihin ja viimeistään kuun puolessa välissä on konttoreissa täysi hulina päällä.

Yrittäjät kiristelevät hampaitaan, kun väki kaikkoaa lomakylistä. Vaikka sesonkiaikaan on myyty eioota, alkavat lomakeskukset pullistella tyhjyyttään jo elokuun puolivälin jälkeen. Investoinnit voisivat olla käytössä tehokkaamminkin.

Lomien loppumisen ajankohdan määrää koulujen alku. Nykyisin koulut alkavat jo elokuun toisella viikolla ja silloin myös vanhempien on oltava töissä.

Monet ovat sitä mieltä, että meilläkin voitaisiin siirtyä lomailussa enemmän eurooppalaiseen suuntaan. Se voisi tarkoittaa sitä, että koulua käytäisiin juhannukseen asti ja lomakausi ulottuisi elokuun loppuun.

Perusteluna on se, että palkansaajaperheissä kesäkuun alussa lomille jäävät vain lapset. Vanhemmat jatkavat töitään joka tapauksessa ainakin juhannukseen. Jos vanhemmat ovat töissä, mikseivät lapsetkin voisi käydä koulua.

Yrittäjillä taas kesäloma on usein pelkkää teoriaa. Silti koulujen alkamisen siirtäminen syyskuun alkuun ei olisi ainakaan huonompi vaihtoehto kuin nykyinen, monet sanovat.

Koulut alkaisivat tässä mallissa siis syyskuun alussa kuten joskus kauan sitten. Tehokas lomakausi pitenisi silloin nykyisestään, kun moni siirtäisi lomansa elokuuksi. Maaseutuyrittäjät ainakin pitäisivät tätä hyvänä, kun matkailupalvelujen käyttöaika pitenisi.

Tässä mallissa huonoa on se, että koulujen kevätkaudesta tulisi hyvin pitkä. Silloin pitäisi olla myös kunnon kevätloma. Miten se taas järjestettäisiin, on niin sanottu hyvä kysymys.

Kyllä almanakka on vaikea asia. Miksi ihmeessä kuukausia pitää olla kaksitoista. Jos olisi yksi vähemmän, olisipa ollut helppo ratkaista tämäkin ongelma.