Yksi taukojumppa kiinalaisittain, kiitos

Taustalla soi perinteinen kiinalainen musiikki. Erhu, ”kiinalainen viulu” vinkuu ja nainen laulaa päälle kimeällä äänellä.

Pienessä toimistohuoneessa jumppaa työpöytien välissä kuusi ihmistä. Mennään kyykkyyn, hypitään, heilutellaan käsiä, venytetään kylkiä.

Koreografia ei ole helppo. Vieressä hetkuttavan miehen puvun takki kiristää. Tulee lämmin.

”Ja vielä kerran alusta!”, pomo kiljaisee.

Pekingissä työskentely kohottaa kuntoa.

Tänäkin maanantaina kiinalaisilla työpaikoilla jumpataan. Pakolliset jumppahetket kuuluvat monien työpaikkojen rutiineihin.

Pakkohymyilyn uutisoitiin joitain vuosia sitten kohentavan omaa mielialaa. Toisen tutkimuksen mukaan se voi olla suorastaan vahingollista: negatiivisten tunteiden tukahduttaminen vie ainakin kovasti energiaa.

Pakkoliikunnassa tuskin on huonoja puolia. Taukojumppa, joka kokoaa toimiston väen iltapäivisin yhteen, tuntuu kyllä ensin tyhmältä – sitten oikein hyvältä, kun veri alkaa kiertää.

Toimistotalossa, jossa työskentelin , on lisäksi pingispöytiä viidessä kerroksessa. Pöytätennis on erottamaton osa lounastaukoa. Pallo pomppii niin nopeasti, että sen hädin tuskin näkee.

Kerran viikossa kisaillaan yhdessä: hypätään narua, pelataan potkusulkapalloa. Kuukauden paras saa palkinnon.

Viikon päätteeksi työporukka lähtee vielä pelaamaan sulkapalloa.

Työ muuttuu kaikkialla maailmassa samaan suuntaan. Työpäivän aikana ollaan yhä useammassa paikassa ihan liikaa paikallaan.

Jos istuu töissä kahdeksan tuntia, tunnin raskaskaan liikunta ei riitä palauttamaan aineenvaihduntaa normaalille tasolle, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa.

Päivän passiivisuus pitää katkaista. Pieni irrottautuminen työtehtävästä auttaa myös aivoja jaksamaan.

Suomessakin eräät työnantajat tarjoavat työntekijöilleen taukojumppatuokioita. Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan kolmasosa työpaikoista on hankkinut työpaikalle taukoliikuntavälineitä. Niitä on kuitenkin käyttänyt vain seitsemän prosenttia henkilöstöstä.

Maatalousyrittäjillä mahdollisuudet lisätä liikuntaa työn lomaan ovat hyvät, kun työajoistaan voi päättää itse. Aika moni jumppaa kuitenkin liian vähän.

90-luvun alussa emäntien liikuntakampanjassa nousi esiin, että liikkumaan ei kehtaa lähteä, kun illalla on jo pimeää. Päivällä taas jos lähtee kävelylle, pelättiin muiden ajattelevan, että eikö emännällä ole muuta tekemistä.

Samalla tavoin kesken työpäivän maate menevä on joskus mielletty laiskaksi, tyystin aiheettomasti. Selän rentouttaminen on tärkeää niin istumatyöläiselle kuin raskaita taakkoja liikuttelevallekin.

Sitkeä mielikuva on myös, että fyysistä työtä tekevä ei tarvitsisi kuntoliikuntaa.

Taukoliikunnassa kyse on jäsenten ravistelusta, venyttelystä ja vetristelystä. Tauon ei tarvitse venyä – jo muutama rentouttava liike ja venyttely toimii.

Lisävinkkejä antaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen uusi niska-hartiaseudun jumppaesite, joka julkaistaan kesällä. Alkaville yrittäjille suunnattua opasta on toivottu.

Suosittelen itse myös kiinalaista taukojumppaa: laita siis musiikki soimaan ja matki kilpavoimistelijoita parhaasi mukaan.