Jakautunut Amerikka valmistautuu vaaleihin

Mielipide

7.10.201502:00

Kolumni

Niklas Holmberg

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on aikaa vähän yli vuosi, vaikka vaalihössötyksen määrästä voisi kuvitella niiden olevan paljon lähempänä.

Maailmaa on hämmästyttänyt kiinteistömiljardööri ja viihdepersoona Donald Trumpin nousu republikaanien ehdokasgalluppien kärkeen. Trumpin yksinkertainen viesti tuntuu uppoavan amerikkalaisiin.

Muuri Meksikon rajalle, maahanmuuttajat ulos, verot alas ja aseenkanto-oikeuden rajoitukset pois.

Teemat kuulostavat eurooppalaisittain rajuilta, mutta amerikkalaisittain vielä rajumpaa on, että demokraattien ehdokaskisassa on kovassa nosteessa vermontilainen senaattori Bernie Sanders, joka kutsuu itseään sosialistiksi ja haluaa tehdä Yhdysvalloista pohjoismaisen hyvinvointivaltion.

Sekä Trumpia että Sandersia yhdistää, että he tulevat perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta ja sanovat suoraan, mitä ajattelevat.

Tavallisten amerikkalaisten kanssa keskustellessa päällimmäiseksi nousee tympääntyminen poliitikkojen jatkuvaan nokitteluun.

Viime vuosina Yhdysvallat on jakaantunut yhä selvemmin kahteen leiriin. Itä- ja länsirannikoiden suurkaupungeissa liberaalit ja ympäristötietoiset arvot vahvistuvat. Rannikkojen välissä on taas entistä oikeistolaisempi ja valtioon epäilevämmin suhtautuva Amerikka.

Kahtiajako näkyy myös mediassa. Jokainen saa katsella tai lukea pelkästään omaa ajatusmaailmaansa myötäilevää journalismia. Esivaalit käydään puolueiden sisällä, mikä sekin suosii äärilinjan ehdokkaita.

Ennakkosuosikkeina pidettyjen Hillary Clintonin ja Jeb Bushin tähdet näyttävät olevan laskussa, vaikka vaalirahaa heidän kirstuihinsa sataa ennätystahtiin.

Bushia pidetään harmittomana ja veljeään George W. Bushia maltillisempana. Hän ei kuitenkaan herätä suurta innostusta.

Clintonilla on vahva koneisto, mutta ihmisten mielikuvissa häntä ei oikein pidetä luotettavana. Yksityisen sähköpostin käyttöä työasioihin koskeva kohu ei ole ottanut laantuakseen.

Äärikonservatiivisen teekutsuliikkeen suosikkiehdokas Ben Carson nousee gallupeissa, mutta tuskin kerää maltillisempien äänestäjien tukea. Clintonia paremmat mahdollisuudet naispresidentiksi voi olla Hewlett Packardin ex-toimitusjohtajalla Carly Fiorinalla.

Demokraattien leirissä moni odottaa pätevänä ja maltillisena pidetyn nykyisen varapresidentin Joe Bidenin ilmoittautumista kisaan.

Kiristyneessä maailmantilanteessa Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat Suomen asemaan enemmän kuin pariin vuosikymmeneen.

Moni Suomessa toivoo, että presidentiksi valittaisiin vasemman siiven demokraatti, koska se tuntuu poliittisesti läheisemmältä. Suomessa myös vierastetaan USA:n maailmanpoliisin roolia.

Republikaanien riveistä vaaditaan kovempaa linjaa niin Irania, Venäjää kuin Kiinaakin kohtaan.

Presidentti Barack Obaman passiivinen ulkopolitiikka Syyriassa on osaltaan johtanut Eurooppaa koettelevaan pakolaiskriisiin. Obama ei myöskään ole tosissaan pannut vastaan Venäjän aluelaajennuksille ja poliittiselle pelille Lähi-idässä.

USA:n presidentin ikuinen murhe on, kuinka paljon muun maailman asioihin kannattaa puuttua. Kiitosta ei yleensä tule, teki niin tai näin.