Loma-asunnosta pysyväksi kodiksi

Suomessa on paljon erilaisia loma-asuntoja. Osa on perinteisiä kesämökkejä ja osa taas nykyaikaisia, hyvin varusteltuja vapaa-ajan asuntoja. Miksi siis enää rajoitetaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi?

Rakentaminen on Suomessa tiukasti luvanvaraista. Rakennusluvassa hyväksytään rakennuksen käyttötarkoitus, jonka tulee kaava-alueella olla kaavan mukainen.

Rakennuksen tulee täyttää säännöksissä kaikki sen käyttötarkoitukselle asetetut vaatimukset.

Osa loma-asunnossa pitkiä aikoja asuva haluaisi muuttaa mökkinsä vakituiseksi asunnokseen. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa, koska pysyvää asumista varten tarvitaan lupa.

Loma-asuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi vastustetaan muun muassa perustelemalla asiaa yhdyskuntarakenteen liialla hajautumisella.

Monissa kunnissa olisi halua myöntää asumislupia myös loma-asujille, mutta elykeskukset haraavat vastaan lainsäädäntö selkänojanaan. Kunnat vastaavat kuitenkin palveluiden järjestämisestä, joten kuntien päätösten pitää riittää.

Säädökset asiassa ovat liian tiukat. Moni loma-asunnon omistaja haluaisi muuttaa pysyvän osoitteensa loma-asuntoonsa. Tästä hyötyisivät erityisesti mökkikunnat, jotka saisivat lisää verotuloja uusista asukkaista.

Tällaisia kuntia on esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.

Maaseutuasumisen helpottamiseksi kaavajärjestelmään on luotava maaseutuoloihin soveltuva uusi kevyt kyläkaava, jossa aloiteoikeus on kyläyhdistyksellä.

On selvitettävä myös sellainen vaihtoehto, että ihmiset voisivat asua osan vuodesta varsinaisessa kodissaan ja osan vuodesta mökkikunnassaan. Kuntaverot maksettaisiin asumisen ajalta kuhunkin asumiskuntaan.

Asumista mökkikunnissa ei saa hankaloittaa liialla sääntelyllä. Ihmisten on saatava asua siellä, missä he haluavat, kunhan rakennukset täyttävät niiltä vaadittavat säädökset.