Joku katsoo vain telkkarista
Suora lähetys on paras lähetys. Urheilussa ja kaikessa, Laura Ruohola kirjoittaa.
Onneksi elävän kuvan maailmassa on vielä jotain, jota ei voi kukaan käsikirjoittaa etukäteen, kolumnisti pohtii. Kuva: Jarkko SirkiäJokainen allekirjoittaneen kanssa enemmän tekemisissä oleva tunnistaa otsikon lauseen. Liittyy siis sanojien mukaan ilmeiseen vanhakantaisuuteeni tavallisen telkkarin ystävänä. Laurahan katsoo vain telkkarista...
Tämä aiheuttaa outoja tilanteita, suoranaista ulkopuolisuutta välillä. En tietenkään osallistu keskusteluihin, joissa puidaan uusimpia suoratoistopalveluiden sarjoja.
Päätös on muodostunut, jotten aiheuta itselleni fomoa ja toisaalta siksi, ettei minulla myöskään ole keskusteltavaa ryhmissä. Katson ohjelmat niiden lähetyshetkellä ja niiltä kanavilta, joita minulle on tarjolla.
Viimeisten viikkojen aikana olen iloinnut suunnattomasti siitä, että suosikkisarjani Solsidan palasi peräti kahdeksannella tuotantokaudella.
Tämä huipuin ruotsalaissarja käänteineen on ollut minun ja hyvän ystäväni Whatsapp-ryhmän merkittävää sisältöä aina lähetyspäivänä. On kirjoitettu parhaat vitsit uudelleen lähetyksen aikana ja sen jälkeenkin.
Tapa tuli päätökseen pari viikkoa sitten, kun tajusin, ettei ystäväni reagoi enää samalla tavoin sunnuntai-illan jaksoon.
Ihmettelin asiaa ja selvisi, että hän on katsonut jakson jo edeltäneenä maanantaina. Sopii kuulemma kivasti maanantai-iltoihin. Hän mainitsi myös nolona, ettei oikein tohtinut mainita asiasta minulle...
Lauantai-iltana lähestyin toista ystävääni iloissani siitä, että pystyn olemaan juuri varsinaisella lähetyshetkellä syksyn suursuosikkini Amazing Racen parissa. Aaaaww, mitähän on edessä, kyselin häneltä innoissani jakson alkaessa.
Petyin totaalisesti saadessani viestin, että hei me katsottiin jakso jo aamulla. Ja näin. Siinä meni sekin yhteisöllisyys.
Olin kyllä yhtä lailla huikean rallikaksikon matkassa kuin jokaisena jaksona tätä ennenkin, mutta tajusin myös, että muut sarjafriikit ilmeisesti katsovat jakson lähetysaamuna.
Oma tarinansa lineaarisen television ihmiselle on tietenkin eri lehtien ennakkoon kirjoittamien juonipaljastusten välttely.
Jutuissa onneksi lukee viimeistään ingressissä, että varo paljastuksia, mutta joskus olen itsekin tehnyt virheen ja lukenut vaikkapa Enskarien sisällön ennakkoon.
Noina kertoina tunnen itseni huonoksi ihmiseksi. Samalla yritän lohduttaa itseäni sillä, että suurin osa tuntemistani ihmisistä tekee mitä ilmeisimmin näin, vaikka ehkä illan jakson sitten katsookin.
Mutta onneksi elävän kuvan maailmassa on vielä jotain, jota ei voi kukaan käsikirjoittaa etukäteen. Saattaapa joku seuraavaa lausetta lukemattakin arvata, mistä on kyse.
No, urheilusta tietenkin. Sen lisäksi että urheilu on parasta paikan päällä, se on parasta myös suorana lähetyksenä. Kukaan ei voi kirjoittaa, että varo tuloksia tai vastata innokkaaseen viestiini, että katsoin kympin pertsan jo aamulla alta pois.
Suora lähetys on paras lähetys. Urheilussa ja kaikessa. Itse asiassahan koko elämä on yhtä suurta suoraa lähetystä, kun sitä oikein silmin katselee.
Kirjoittaja on MT Maatalouden päällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
