Joulun tähtilatvat

Joulutähtiä kasvatetaan eri kokoluokissa. Minijoulutähtien sesonki alkaa jo pikkujoulusta. Monihaaraiset XL-koon tähdet edustavat kukkien muhkeinta ääripäätä. 

Joulutähtien kasvatus on taitolaji, joka aloitetaan pistokkaista jo elo-syyskuussa. Kuva Kauppapuutarha Verson lähes valmiista tähtimerestä Vehmaalla. 

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on yksi rakastetuimmista joulun kukista. Nykyisin tähtiä saatetaan hankkia jo pikkujoulun aikaan, mutta vieläkin joulutähti on se oikea joulun kukka, joka tuodaan kotiin useimmiten vasta aivan juhlan alla.

Joulutähti on myös se perinteikäs kukka, joka ojennetaan enolle, tädille tai hyvälle naapurille. Tarkoin valittuna, sopivaan puukoriin istutettuna.

Joulutähden alkuperä on Keski- ja Etelä-Amerikassa, ensisijaisesti Meksikossa, jossa sitä on käytetty jouluajan koristeena jo 1500-luvulla. Meillä ja muualla Euroopassa joulutähden kasvatus yleistyi viitisenkymmentä vuotta sitten.

Kasvi tunnetaan maailmanlaajuisesti: se on yksi maailman suosituimmista ruukkukukista. Leiskuviin tähtiin voi talvikaudella törmätä niin Yhdysvalloissa, Intiassa kuin Kiinassa.

Suuri osa meillä myytävistä joulutähdistä kasvatetaan kotimaassa. Kirkkaana hehkuva kukka värittyy loistoonsa hitaasti pimeän syksyn kuluessa. Pimeyttä myös luodaan lisää, jotta kasvi ehtisi kukkaan ennen joulun tuloa. Ei siis ole sattumaa, että juuri pimeään reagoiva joulutähti on noussut sydäntalven ykköskukaksi.

Kaupassa laadukkaan ja hyvän tähden tunnistaa terhakoista lehdistä ja tuuheasta varresta. Myös värikkäiden ylälehtien keskellä olevien, pienten kukintojen tulee olla vihertävänkeltaisia ja pulleita. Lankamaiset heteet ja ryppyinen muoto kertovat kukinnan päättymisestä, joka nopeasti heijastuu myös värikkäisiin ylälehtiin.

Punainen kukkaväri on joulutähtien kiistaton suosikki, mutta muiden värien osuus tuotannossa on hitaasti kasvamassa. Uusimpana joulutähtien joukkoon ovat liittyneet vaaleanpunakukkaiset lajikkeet, joita tuotetaan etenkin marraskuuksi. Kaikkiaan joulutähdestä on jalostettu lukemattomasti lajikkeita.

Joulutähden arka maine perustuu sen heikkoon kylmyydensietoon, jota ei liioitella. Joulutähti ei kestä suojaamatta alle 10 asteen lämpötilaa, jo vähänkään pidempään säilytettäessä lämpötilan on oltava yli 15 astetta. Niinpä kasvi on suojattava kuljetuksen ajaksi erityisellä huolella. Joulutähteä ei myöskään voi jättää odottamaan pysäköityyn autoon, vaan se on otettava lämpimään.

Tähtilatvan myrkyllisyyttä sen sijaan on liioiteltu. Joulutähden runsas syöminen saattaa kylläkin aiheuttaa vatsavaivoja, mutta varsinaista vaaraa ei tästäkään koidu. Muinaiset intiaaniheimot käyttivät joulutähteä jopa kuumetta alentavana rohtona. Tyräkkikasveille ominainen maitiaisneste voi kuitenkin aiheuttaa joillekin allergiaoireita.

Kotona joulutähti asetetaan valoisalle ja vedottomalle paikalle. Hoidossa tärkeintä on välttää ylikastelua. Lehtien kellastuminen ja putoaminen ovat merkkejä liiasta kastelusta tai alhaisesta lämpötilasta. Vihreiden lehtien putoiluun saattavat olla syynä veto tai lämpöpatterin kuumuus.

Hyvä joulutähti kestää kauniina vähintään kaksi viikkoa, useimmiten liki kuukauden. Joskus, tosin harvoin, tapaa joulutähtiä, jotka ovat kukoistaneet lehtineen päivineen hoitajiensa ikkunoilla aina kesään saakka.

Säde Aarlahti