Purra: Vähemmän moralismia, enemmän talouskasvua
Maailmalla on rumia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos luontoarvot unohdetaan, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). ”Mutta rumaa jälkeä syntyy silloinkin, mikäli kuunnellaan ainoastaan tuomiopäivän profeettoja ja unohdetaan talouskasvu.”
Biotuotetehdas. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala8.6.202606:00
Talouden käänne parempaan näyttää vihdoin toteutuvan. Tämä on pitkän korpivaelluksen jälkeen tavattoman helpottavaa. Sormet ja varpaat ristiin, ettei maailmalta kantautuisi uusia ikäviä talouskäänteitä.
Hallitus on paiskinut pitkää päivää poistaakseen kasvun esteitä. Viime tiistaina nuijimme pöytään remonttiavustusta, kotitalousvähennystä, korjausrakentamista ja nuorten rekrytointitukea, lisäksi tiehankkeita, droonintorjuntaa ja puolustusmateriaaleja.
Huoltovarmuuskriittisessä turvetuotannossa palattiin järkilinjalle. Merimetsojen ja valkoposkihanhien tilanne järkevöityy – ei hanhioppaita eikä laskeutumiskenttiä vaan metsästystä.
On tärkeää mahdollistaa tasapainoinen talouskasvu. Maailmalla on rumia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos luontoarvot unohdetaan. Mutta rumaa jälkeä syntyy silloinkin, mikäli kuunnellaan ainoastaan tuomiopäivän profeettoja ja unohdetaan talouskasvu.
Jos haluamme säilyttää hyvinvointimme runkopilarit, emme voi museoida maatamme Linkolan henkisten perillisten vuoksi. Heidän vaatimuksistaan ei tule loppua ‒ luontotuho ja lajikato kuulemma uhkaavat, ellei Suomi saata voimaan hakkuukieltoja, kattavaa ennallistamista ja keskeisten energiamuotojen alasajoa.
Sormeaan heristävät moralistit ovat hallinneet mediatilaa vuosien ajan. Perinteisten arvojen puolustajat, yrittäjät ja yhteisen kakun kasvattajat ovat olleet puolustuskannalla; monet pelkäävät julkisen keskustelun repivyyttä.
Sormeaan heristävät moralistit ovat hallinneet mediatilaa vuosien ajan.
Suomalaiset eivät ole luonnontuhoajia eivätkä lajien hävittäjiä. Luontosuhteemme on vuosituhantinen ja terve. Ja valitettavasti jokainen yltiöpäinen suojelutoimi sulkee Suomesta yhden sahan.
Olemme tienhaarassa.
Suomi on nyt 20 vuotta kyhjöttänyt enemmän tai vähemmän nollakasvussa. Nollakasvu tarkoittaa jatkuvaa velkaantumista. Emme voi jatkaa näin. Ei Suomen hyvinvointipalveluita voida jatkuvasti rahoittaa nostamalla syömävelkaa vieraiden maiden luottolaitoksilta.
Meidän on rakennettava Suomesta entistä parempi paikka yrittämiselle ja työnteolle. Puitteet ovat erinomaiset, mutta asennemuutosta tarvitaan. Valtion roolin ei pitäisi olla enää pelkkä rahan jakaja, vaan esteiden raivaaja ja kasvun mahdollistaja.
Meidän on jatkettava oikeiden asioiden tekemistä ja lopetettava typeryydet. Motokuski Minnan töitä Kainuussa ei pidä keskeyttää, vaikka Voima-lehteä selaileva sosionomi-Kalle Helsingissä keksisi tuohtua lajikadosta tai riistäjäyrittäjistä.
Kallen pitäisi ymmärtää, että Minnan tuottamalla lisäarvolla on tähän saakka maksettu hänen opiskelunsa sekä hänen kädessään oleva Voima-lehti.
Heikompien aikojen ainoa tunnettu positiivinen puoli on se, että ne nostavat järjenkäytön lopulta keskiöön ja pakottavat miettimään, mistä hyvinvointi loppujen lopuksi kumpuaa.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
