Voima vetää tractor pullingiin

Jytinä tuntuu sydänalassa saakka ja musta savu täyttää ilman. Kisakatsomo jännittää, kun alkamassa on tractor pullingin eli traktorinvedon Alahärmän osakilpailut Pohjanmaalla. Täällä kilpaillaan siitä, kuka pystyy vetämään traktorillaan pisimmän matkan painavaa lavettia.

Lappeenrantalaisella pihamaallamme vilske ja meteli lisääntyivät vuonna 2004, kun veljeni Tuomas ja Joonas Lavonen aloittivat tractor pulling -harrastuksen. Kuskiksi pestattiin pikkuserkku Lasse Korpela naapurikylästä.

Mäkivetokilpailuista lähtenyt harrastus on edennyt niin pitkälle, että pojat matkaavat vuoden -78 Fiat 1300 Superin kanssa ympäri Suomea SM-osakilpailuissa.

Toissa vuonna tuli SM-pronssia ja viime vuonna hopeaa. Nyt tavoitteena on tietysti kulta.

Sitä ollaan hakemassa Alahärmästä. Paikalla on erilaisia traktoreita, isoja ja pieniä, tavallisen näköisiä ja erikoiseksi viritettyjä.

Traktorit on jaettu painon ja viritysasteen mukaan kahteentoista luokkaan. Korpela ajaa Farmi 6 000 -sarjassa.

”Luokka on tarkasti säännöstelty viritysten suhteen”, Korpela selvittää. Hänen ajokkinsa ei ole kuitenkaan sama 130 hevosvoiman pakkaus kuin ennen. ”Tähän on lisätty turbo ja välijäähdytin. Syöttöpumppu ja polttoainejärjestelmä on vaihdettu. Suurin muutos tähän kesään ovat uudet renkaat.”

Nykyisiä hevosvoimia Korpela ei osaa arvioida. ”Toivottavasti lisää on tullut”, hän sanoo.

SM-osakilpailuja on kesän mittaan kuutena viikonloppuna eri puolilla Suomea. Muu aika tuntuu menevän koneen kimpussa. Mikä tässä oikein kiehtoo?

”Voima”, Korpela sanoo varikkoalueella. Samoilla linjoilla ovat myös veljeni. ”Varmaan se voima kiehtoo”, ensimmäistä kertaa tänä kesänä vetokisoissa mukana oleva Tuomas Lavonen miettii. ”Ja äänet.”

”Viritetyt moottorit”, Joonas Lavonen lisää.

”Kaikki moottoriurheiluun liittyvä kiinnostaa. Voima puhuu”, toteaa Kari Raskila samasta tiimistä.

Voiman lisäksi tractor pullingissa tuntuu viehättävän yhteishenki, vaikkei touhu olekaan aina ihan järkevää.

”Porukassa tyhmyys tiivistyy. Olemme samanhenkistä porukkaa”, Korpela kertoo.

Kisojen järjestelyistä vastaava Heikki Lehtinen tietää myös, että voima ja hulluus ovat osa lajia. ”Tämähän on aika pöhköä hommaa”, hän naurahtaa. ”Tässä on eniten voimaa kaikista urheilulajeista. EM-kisoissa parhaissa traktoreissa on yli 10  000 hevosvoimaa.”

Pullingia on tullut katsomaan raavaiden miesten lisäksi myös paljon lapsia ja naisia. Alahärmäläiset Raili Pitkämäki ja Nina Keskinen ovat jännittämässä Railin pojan Ville Pitkämäen ajoa. Naiset vakuuttelevat, että traktoreiden mittelöt kiinnostaisivat ilman omaa kannustettavaakin.

”Olemme käyneet kisoissa jo ennen kuin Ville alkoi ajaa”, Keskinen kertoo. ”Ihan vapaaehtoisesti.”

”Täällä on hienon näköisiä koneita, rakennettuja ja tavallisia. Porukkaa ja tuttuja on paljon.”

Euroopan hevosvoimat pääsevät valloilleen syyskuussa, kun samalla Alahärmän radalla kilpaillaan Euroopan mestaruudesta. Kansallisella farmi-luokalla ei ole osallistumisoikeutta sinne, joten Korpela tulee tiimeineen vain katsomoon.

Palkintopalleja on tulossa valloittamaan Suomen pulling-piirien kuningashuone, Herlevien perhe. Isä Pekka, poika Matti ja tytär Johanna ovat kahmineet SM- ja EM-sijoituksia jo vuosia.

”Tavoitteena on kolmoisvoitto, totta kai”, Pekka Herlevi sanoo. Nyt äitiyslomalla oleva Johanna on tulossa puolustamaan viimevuotista Euroopan mestaruuttaan.

Herlevit ajavat Pro Stock 3 500 -luokassa. Hevosvoimia 8,3 litran moottori tuottaa 2 200.

”Luultavasti neljällä koneella tullaan. Se on kuin lottoa – mitä enemmän rasteja laittaa, sitä isompi mahdollisuus on pärjätä”, moninkertainen Euroopan ja Suomen mestari sanoo.

”Pitää olla terävä kuljettaja, hyvä tuuri ja huipputraktori”, Herlevi listaa menestymisen saloja. ”Kaiken pitää mennä nappiin.”

Huippuunsa viritetyn koneen kilpakunto ei ole itsestäänselvyys. ”Tämä kiertää 6 000 kierrosta, mikä on kolminkertainen luku vakioon nähden, joten jotain saattaa mennä rikki. Jos rata kestää yli viisitoista sekuntia, yleensä tulee joku vaurio.”

Pekka Herlevi on kiertänyt pullingkisoja 25 vuotta. Kesäisin kisoja on joka viikonloppuna Suomessa tai ulkomailla. Muu aika menee matkustaessa ja konetta huoltaessa. Hän varmasti tuntee pullingin viehätyksen.

”Olen ollut pienestä asti laiska, ajoin mopolla enkä pyörällä. Pitää saada mahdollisimman helpolla kyytiä”, Herlevi kertoo. Intoa riittää vielä nytkin, kun nuorta polvea on kisaamassa.

Viimein tulee Farmi 6 000 -luokan vuoro. Punnituksen ja turvatarkastuksen jälkeen Korpela kaartaa lähtöviivalle. Muut tiimiläiset seuraavat silmä tarkkana katsomossa oransseissa tiimipaidoissaan.

Kilpailun idea on yksinkertainen. Se voittaa, joka jaksaa vetää vaunua pisimmälle. Jos ajaa sadan metrin rajan yli, puhutaan full pullista. Tällöin joko voittaa tai pääsee jatkokilpailuun, jos full pullin ajaneita on useita.

Korpela on voittanut tähän asti jokaisen SM-kilpailun, mutta sadan metrin tavoite ei ole täyttynyt.

Ensimmäinen veto riittää yhdeksäänkymmeneen metriin. ”Pitää koittaa vielä toisen kerran, jos menisi paremmin”, Korpela tuumii vedon päätteeksi. ”Ajattelin lähteä ensi kerralla vähän pienemmällä vaihteella.”

Taktiikka tepsii. Fiat jyrisee kovaa ja pitkälle.

Full pull!

Muut luokasta eivät sataa metriä ylitä, joten Korpela saa kauden kolmannen kultansa. Voima on puhunut.