Saksa valitsee suuntaansa Euroopassa

Äiti on jäämässä eläkkeelle. Kun saksalaisen iltapäivälehden lööpissä puhutaan ”mutsista” (Mutti), niin lukija tietää, että sillä tarkoitetaan maata 16 vuotta johtanutta liittokansleri Angela Merkeliä.

Merkel on kautensa aikana kohonnut puolittain päivänpolitiikan yläpuolelle eräänlaiseksi kansakunnan äitihahmoksi. Siitäkin huolimatta, että hänet tiedetään tiukkaotteiseksi johtajaksi. Sanonnan mukaan Saksan poliittiset hautausmaat ovat täynnä Merkelin aliarvioineita vastustajia.

Nuorimmat äänestäjät eivät muista aikaa ennen Merkeliä. Pitkään kauteen on mahtunut finanssikriisiä, eurokriisiä ja pakolaiskriisiä. Myrskyjen keskellä saksalaiset ovat halunneet vakautta. Sitä Merkel, keskustaoikeistolaisen CDU puolueensa kanssa, on edustanut.

Merkelin kauden loppu koetaan Saksassa aikakauden päätepisteenä. Hänen väistymisensä saattaa samalla merkitä vetovastuun siirtymistä CDU:lta sosialidemokraateille, mikäli nykyiset gallupit pitävät vaalipäivänä.

Monet toimittajat ja poliittiset kommentaattorit ovat olleet yllättyneitä Saksan demarien sekä virkamiesmäiseksi haukutun juristi Olaf Scholtz noususta galluppien kärkeen. Pohjoismaista katsoen käänne on ehkä vähemmän yllättävä. Sosialidemokraatit ja muut maltilliset keskilinjan puolueet ovat olleet nosteessa monessa maassa.

Koronakriisi alleviivasi toimivien julkisien palveluiden merkitystä ja korosti samalla pätevyyden tärkeyttä. Identiteettipolitiikka näyttäisi painottuvan kriisien aikana vähemmän ja käytännönläheistä asioiden hoitamista arvostetaan enemmän.

Merkelin kauden päättyessä saksalaiset kaipaavat jatkuvuutta ja maltillista otetta. Sitä Scholtz ja sosialidemokraatit nyt parhaiten edustavat.

Saksan valinnalla on merkitystä myös meille. Euroopan suurimpana talousmahtina Saksan kannat painavat paljon Euroopan yhteisissä pöydissä. Minkälaista vaihtoehtoa demarit ja Scholtz sitten Saksalle tarjoavat?

SPD:n vaaliohjelman kolme iskusanaa ovat tulevaisuus, kunnioitus ja Eurooppa. Tulevaisuudesta puhuminen on jokaisen vaaliohjelman perusaineksia. Pelkillä menneillä saavutuksilla ei äänestäjien mandaattia voi pyytää. Europan Unionin keskeisyys Saksan politiikassa on vanhaa perua. Mutta kunnioituksen nostaminen yhdeksi ykkösteemaksi saattaa aluksi yllättää. Mitä sillä tarkoitetaan?

Oikeastaan tässä kunnioitus on perinteistä käytännönläheistä sosialidemokratiaa uuden digitaalisen yhteiskunnan keinoin. Konkreettisesti SPD ajaa kaikkein pienipalkkaisimpien, osittain tai kokonaan sosiaaliturvalla elävien työehtojen ja elämänlaadun parantamista. SPD:n mukaan näitä ryhmiä ei ole kohdeltu yhteiskunnassa kunnioittavasti.

Ilmastoystävällisempää taloutta voidaan SPD mukaan rakentaa ilman kasvavia varallisuuseroja.

Sosialidemokraattien johtama Saksa investoisi myös varmaan rohkeammin vihreään kasvuun liikenteessä ja energiantuotannossa. Kovin suurta muutosta tuskin silti tapahtuu. Myöskään Saksan linjaan Unionin yhteisessä talouspolitiikassa ei ole tulossa suuria muutoksia. Scholtz ja hänen puoleensa edustavat ennen kaikkea malttia ja jatkuvuutta.

Saksalaisten tunnot aikakauden päätyessä näyttäisivät heijastelevan laajempaakin poliittista trendiä. Poliittisten laitojen sijaan maltti on taas valttia politiikassa. Voitetaanko vaalit siis lähivuosina keskeltä, painaako osaaminen identiteettipolitiikkaa enemmän? Aika näyttää.

Kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Antti.Lindtman@eduskunta.fi

Saksalaisten tunnot aikakauden päätyessä näyttäisivät heijastelevan laajempaakin poliittista trendiä.