Käteisen saatavuudessa on isoja alueellisia eroja

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli käytössä yli 1 700 käteisnostoautomaattia, mikä vastaa noin 300 automaattia miljoonaa suomalaista kohti. Tämä on kolmanneksi vähiten EU:n jäsenvaltioista – vain Ruotsissa ja Alankomaissa on vähemmän automaatteja suhteessa väkilukuun.

Suomessa käteisen käyttö on selvästi suositumpaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Käteisautomaattipalvelujen saatavuus on kuitenkin heikointa harvaan asutuilla alueilla. Suomalaisista, joilla on yli 20 kilometrin matka nostamaan käteistä, selvä enemmistö asuu Lapissa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomi voi olla monessa mielessä ylpeä siitä, että kuljemme digitalisaation etujoukoissa. On silti aiheellista väittää, että olemme siirtyneet digitaalisen rahan käyttöön liiankin kovalla vauhdilla.

Suomessa käteisen rahan osuus maksuliikenteestä on noin 12 prosenttia, kun se esimerkiksi teollisuusmahti Saksassa on reilut 50 prosenttia.

Noin puolelle miljoonalle suomalaiselle käteinen raha on edelleen ainoa käytössä oleva maksuväline. Vanhuksille käteinen on useimmiten ensisijainen maksuväline. Myös useat nuoret sekä luottotietonsa menettäneet kansalaiset elävät arkeaan käteisen varassa. Lisäksi valtaosa suomalaisista käyttää käteistä ainakin silloin tällöin.

Käteisen käytön merkitykseen on herätty viime vuosina, aluksi koronapandemian ja viimeksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Huoltovarmuuskeskus suosittelee, että ihmisillä olisi aina ulottuvilla jonkin verran käteistä rahaa. Käteistä tarvitaan varajärjestelynä maksamisen häiriötilanteissa.

Käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä täytyy voida käyttää niin kauan kuin ihmiset sitä tarvitsevat ja haluavat. Kun puoli miljoonaa suomalaista elää arkeaan käteisen varassa, on kysymys myös ihmis- ja tasa-arvosta kansalaisten kesken.

Risto Lepo

maajohtaja

Nosto-käteisautomaatit