UPM on valmis kiristämään lakkovieterin kireälle – säilyvätkö paperikoneet?
UPM:n painopaperikoneista vain alle kolmannes on Suomessa.26.1.202218:24
Huomenna torstaina viime vuoden tuloksensa julkistava UPM on vetänyt neuvotteluvieterin alan työehdoista selvästi kireämmälle kuin muut isot metsäyhtiöt Suomessa. UPM tähtää liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin ja Paperiliitto haluaa asemansa säilyttääkseen yhtiökohtaisia neuvotteluita.
Paperiliitto on ollut vuoden alusta lakossa. Ensimmäinen liikahdus tapahtui tänään, kun UPM:n viiden liiketoiminta-alueen johto keskusteli Paperiliiton edustajien kanssa. Se ei kuitenkaan johtanut mihinkään.
OP:n arvioiden mukaan UPM kärsii lakossa 2–3 miljoonan euron tappiot päivässä. Siitä suuri osa tullee sellun myymättä jäännistä. Mikäli lakko kestää noin 50 päivää eli helmikuun 19. päivään asti, tappiota kertyy siis 100–150 miljoonaa euroa. UPM:n kolmen kuukauden liikevoitto heinä–syyskuussa oli 440 miljoonaa euroa, eli siihen nähden lakko ei aiheuttaisi vielä mitään ylivoimaista tappiota yhtiölle.
Esimerkiksi painopaperi tuotti viime vuoden kolmannella neljänneksellä liiketappiota, vaikka vuosineljännes oli yhtiön kaikkien aikojen paras kokonaisuutena.
UPM:n omistajat ovat olleet vahvasti yhtiön strategian kannalla, pörssikurssi on huipussaan eikä lakko ole kursseissa näkynyt.
UPM on vaatinut jo vuosia toimitusjohtaja Jussi Pesosen johdolla, että työehdot pitäisivät olla paperikonekohtaisia, koska kunkin koneen tuotteiden menekki ja hinta määräytyvät maailmanmarkkinoilla.
Tes-neuvotteluissa yhtiö on päätynyt liiketoimintoihin, joiden kunkin koko vastaa UPM:n mukaan monia suomalaisia pörssiyhtiöitä. Liiketoimintojen työaikoihin halutaan joustavuutta. Teollisuusliitto solmi jo UPM:n kanssa liiketoimintokohtaiset sopimukset vaneritehtaille ja sahoille. Palkat ovatkin jo olleet Paperiliiton mukaan paperikonekohtaisia.
Paperiliitolle neuvottelujen pilkkominen pienempiin ja paikallisempiin osiin on vaikea paikka. Ammattiyhdistyksen merkitys pienenee vähiin. Suomalaiset ovat kuitenkin sillä kannalla, että ammattiyhdistyksiä tarvitaan turvaamaan palkkojen perälaudat.
Pelkkä palkkojen osuus yhtiön kustannuksista on vähäinen. Ammattiyhdistysliike katsoo, että kyse on UPM:n johdon halusta painaa ay-liike maan rakoon.
Yhtiöllä on kaikkiaan 13 paperitehdasta, joista Suomessa on enää neljä eli alle kolmannes. Paperin kysyntä on vähentynyt rankasti ja vähenee edelleen ja maailmalla on käyty pudotuspeliä koneista, viimeksi se näkyi UPM:n kohdalla Kaipolassa. UPM:stä sanotaan, että Suomessa haluttaisiin koneita pitää, mutta niiden pitää olla kilpailukykyisiä.
Pesonen on jo todennut lakon aikana, että paperitehtailla järjestelyitä voi olla edessä. Jos lakko pitenee entisestään, jollakin koneista voi olla aika vähissä, tosin se voi vähissä olla ilman lakkoakin.
Sitä on vaikea uskoa, että UPM perääntyisi kokonaan vaatimuksista liiketoimintakohtaisuudesta. Löytyykö jonkinlaista keskitietä, se nähdään kevään aikana.
Korjaus 27.1. kello 8.29: 13 paperikonetta muutettu 13 paperitehtaaksi
Lue myös:
UPM:n ja Paperiliiton tapaaminen ei johtanut neuvottelujen käynnistymiseen – pattitilanne jatkuu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
