EU on kylään tullu
”On valtio kylään tullu, ja on siellä kuin kotonaan”, visioi aikanaan taiteilija Juhani Leskinen tietämättä, kuinka lähelle hänen ennustuksensa vielä Euroopan tasollakin toteutuu.EU-parlamentin tiistainen äänestyspäätös energiatehokkuusdirektiivistä oli iso askel Juicen maalaamaan suuntaan. Se avasi unionille mahdollisuuden tulla jopa kotirauhan piiriin.
Päätökset omien kotien kunnostuksista eivät tulevaisuudessa enää olekaan pelkästään omistajien käsissä. Jos parlamentin hyväksymä kanta toteutuu, EU:lla on iso vaikutusmahdollisuus siihen, millä tavalla ovia ja ikkunoita tiivistetään tai taloa lämmitetään.
Nyt hyväksytyn lain tarkoitus on hyvä. Sen on määrä parantaa sekä uusien että vanhojen asuntojen energiatehokkuutta ja saattaa asuminen mahdollisimman hiilineutraaliksi mahdollisimman nopeasti.
Tätä tavoitetta harva asettaa kyseenalaiseksi.
Miten tämä temppu tehdään kaikkialla Euroopassa niin, että kansalaiset kokevat muutokset reiluiksi ja itselleen mahdollisiksi, on iso ongelma.
Suomessa kymmenien tuhansien rakennusten pelätään joutuvan pakkoremonttien kohteiksi. VTT on arvioinut, että EU:n vaatimukset koskevat jopa 455 tuhatta asuntoa.
Parlamentin tavoitteena on myös suunnata toimet niihin 15 prosenttiin asunnoista, joissa tilanne on heikoin (MT 14.3.).
Myös tämän toteutettaminen Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa on täysin auki. Samoin suhtautuminen jo toteutettuihin remontteihin ja lähtötasoon eri puolilla Eurooppaa on hämärän peitossa.
Hämminki äänestyksen jälkeen oli suuri ja ymmärrettävä sekä Euroopan parlamentissa että MT:n lukijoiden piirissä.
Esitystä vastaan äänestäneistä muun muassa Elsi Katainen (kesk.) piti läpimennyttä esitystä kelvottomana.
Kataisen mukaan erityisesti haja-asutusalueilla on vanhoja taloja, joiden omistajilta on täysin kohtuutonta lähteä vaatimaan isoja ja kalliita remontteja.
Esitystä vastustaneet korostivat myös, että lähtötaso Euroopan eri maissa on aivan erilainen. Tämä saattaa aiheuttaa jo tällä hetkellä hyvään energiatehokkuuteen yltävälle Suomelle lisäongelmia ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta.
Poikkeavan twitter-kommentin esitti yhdessä vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen Sirpa Pietikäisen kanssa remonttilain puolesta äänestänyt Mia-Petra Kumpula (sd.).
Hänen mukaansa kyseessä on jäsenmaiden ohjeistus, eikä kiinteistön omistajien pakottaminen.
Toivoa sopii, että Kumpula-Natri oikeasti tietää jotakin sellaista, jota muut eivät tiedä.
Kumpula-Natri on kuitenkin oikeassa siinä, että lopullinen totuus parlamentin kanta ei vielä ole.
Sitä kohtuullistetaan varmasti jäsenmaiden hallitusten kanssa käytävissä jatkoneuvotteluissa, joista tulee pitkät ja vaikeat.
Syytä onkin. Haja-asutusalueella asuvia ihmisiä on nyt erityisesti puolustettava EU:n pakkovaltaa vastaan.
Muuten Juicen laulun jatkoriimi ”pois hoidettavasta viimeisestä kylähullusta” osuu liian lähelle totuutta.
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









