Jengirikollisuus kuriin

Kuluneen syksyn aikana poliisi on kerännyt jengirikollisuudesta lisää tietoa ja kertonut ilmiön olevan luultua yleisempi. Jengirikollisuus on myös laadultaan raaistunut. Nyt mukana on aiempaa enemmän käsiaseita ja väkivaltaa sekä viranomaisvastaisuutta. Jengirikollisuus koskettaa erityisesti nuoria miehiä ja jengit keskittyvät pääkaupunkiseudulla tietyille alueille. Kehitys on huolestuttava.

Jengirikollisuus on otettava vakavasti ja siihen on puututtava tässä ja nyt.

Naapurimaamme on kamppailut jo pitkään saman asian kanssa. Ruotsia on seurattu tiiviisti jengirikollisuuden kehittymisen osalta. Ruotsissa kehitys on huolestuttava: jengirikollisuus on lisääntynyt vuosien saatossa ja siitä kärsivät nyt myös sivulliset.

Ruotsin sosiaalidemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi valittu Magdalena Andersson nosti ensimmäisessä puheessaan jengirikollisuuteen puuttumisen yhdeksi pääteemaksi. Hän penää vaikuttavia toimia suunnan muuttamiseksi. Andersson näkee, että jengirikollisuus on laajemmin heijastuma yhteiskunnan epäonnistumisesta: kun yhteiskunta ei ole ollut riittävän vahva, rikollisjengit ovat luoneet omat sääntönsä ja omat oikeusjärjestelmänsä. Anderssonin kanssa on helppo olla tässä samaa mieltä. Tarvitaan laaja työkalupakki, jolla puutteet korjataan. ”Me otamme kontrollin takaisin”, kuten Andersson vastikään totesi.

Suomessa jengirikollisuus ei onneksi ole saanut samanlaisia mittasuhteita kuin Ruotsissa. Suomessa on kuitenkin nyt syytä varautua ja tehdä toimia, ettei ilmiö pääse pahenemaan. Onkin hyvä, että ministeri Ohisalo otti jo kantaa asiaan julkisuudessa ja esitteli keinoja (IS 9.11.) Sisäisestä turvallisuudesta ja poliisiasioista vastaavan hallintovaliokunnan demarit esittivät jo huhtikuussa toimenpidealoitteella järjestäytyneen rikollisuuden strategian päivittämistä. Jengirikollisuus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Jengirikollisuuden kitkemiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä toimia. Toimien on oltava tehokkaita ja nopeita.

Yhtenä kiireellisimmistä kokonaisuuksista on päästä puuttumaan laittomiin aseisiin ja laatia selkeä toimintaohjelma laittomien aseiden poistamiseksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijoilta. Vuonna 2017 EU:n alueella oli siviilien hallussa noin 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta, mikä oli 56 prosenttia ampuma-aseiden arvioidusta kokonaismäärästä. Suomi saa varmasti tästä myös osansa. Laittomien aseiden kohdalla on nyt selvitettävä, pitääkö lisätä sanktioita niiden hallussapidosta. Myös kenttäpartioilla ja rikostutkinnalla täytyy olla riittävät resurssit pitämään turvallisuustilanne hyvänä.

Samalla on huolehdittava, etteivät nuoret alun alkujaan päädy jengeihin jäseniksi. Kovien toimien ohella tarvitaan jengiytymisen juurisyihin puuttumista. Ennaltaehkäisy on ehdottoman tärkeää ja tapahtuu pitkäjänteisen työn tuloksena. Kolmella asialla päästään eteenpäin: oikeanlaisella asuntopolitiikalla, työllä ja koulutuksella. Suomessa on torjuttava asuinalueiden eriytymistä. Täytyy huolehtia, että nuorilla on työtä. Maahanmuuttajien tapauksessa on painotettava suomen kielen oppimista, jotta tunne yhteiskuntaan kuuluvuudesta vahvistuisi. Lopulta jengirikollisuuden juurisyihin on päästävä kiinni: esimerkiksi huumekauppaa on pystyttävä torjumaan entistä tehokkaammin.

Vakavan paikan edessä on pysähdyttävä. Jengirikollisuus on kansallinen turvallisuusongelma ja sen määrän kasvu kertoo yhteiskunnassa olevista aukoista. Poliittiset päättäjät eivät voi sulkea silmiään, vaan nyt on tehtävä toimia. Jengirikollisuuteen on reagoitava nopeasti ja jämäkästi.

Kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Ennaltaehkäisy on ehdottoman tärkeää.