Hakkuiden hyväksyntä lisääntyi

Mielipide

22.10.202102:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Kuluvan viikon aikana Suomen metsäkeskustelu on saanut uusia rakentavia sävyjä. Erityisesti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan myönteinen kanta avohakkuiden jatkamiseen valtion mailla oli tervetullut päätös. Merkittävää tässä oli, että myös vihreät olivat avohakkuiden täyskieltoa vastaan.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) oli syystäkin tyytyväinen syntyneeseen sopuun. Se on itse asiassa rakentavinta, mitä kotimaisessa metsäkeskustelussa on tapahtunut aikoihin.

Metsähallitukselle annetaan mahdollisuus hakata omaisuuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että hiilensidonta, virkistysarvot ja monimuotoisuus otetaan talouskäytön ohella huomioon. Samalla valiokuntaan kuuluva Jenni Pitko (vihr.) painotti lisätutkimuksen tarvetta ympäristön kannalta optimaalisen hakkuukäytännön löytämiseksi (MT 20.10.).

Pitko on oikeassa. Jatkuvan kasvatuksen harjoittaminen niin, että se varmasti lisää metsien kasvua, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta ei ole helppoa. Samaa mieltä ovat monet metsänomistajat. Tutkimus tuottaa tässä asiassa varmasti avohakkuukieltoa paremman tuloksen.

Myös Luonnonvarakeskuksen uusi arvio suomalaismetsien kasvuvauhdin hidastumisesta (MT 19.10.) kannattaa ottaa vakavasti. Tässäkin asiassa keskustelun soisi olevan rakentavaa ja maltillista.

Pääsyy kehitykseen on pohjoisen Suomen männiköiden kasvun hidastuminen. Tämä johtuu arvion mukaan siitä, että mäntymetsän ikä on saavuttanut pisteen, jossa kasvu hidastuu väistämättä. Myös kahden viime vuoden ilmasto- ja muut ympäristöolosuhteet eivät ole olleet männylle yhtä edullisia kuin aiempina vuosina.

Edelleen puuston vuosittainen kasvu ylittää selvästi vuotuiset hakkuut, eikä meneillään oleva metsätalouden noususuhdanne kestä ikuisesti. Näistä huolimatta ennätysmäisen kasvun hidastuminen vaatii toimia.

Olennaista puun kasvun edistämisessä on metsän hoitaminen. Ilman hakkuita tämä ei onnistu. Nykyinen puuston hyvä kasvu on seurausta suomalaisesta hakkuista ja muusta metsänhoidosta, jota on koko ajan kehitetty.

Ilahduttavaa Luken selvityksessä on muun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrän selvä kasvu. Samaan aikaan puukauppa on käynyt erinomaisesti ja metsäteollisuus on pystynyt tekemään maan talouden kannalta elintärkeitä investointeja.

Vaikka tuorein Luken tilastohavainto osoittautuisikin vain väliaikaiseksi alenemiseksi metsien kasvussa, lannoitusta kasvun vauhdittajana kannattaisi ilman muuta harkita. Ilmastonmuutoksen edetessä lannoitus auttaisi todennäköisesti pitämään yllä tasaista kasvua epäsuotuisinakin vuosina.

Kiinnostavaa meneillään olevassa metsien hakkuukeskustelussa on ollut hanakka puuttuminen yksityisten metsänomistajien toimien maisemahaittoihin.

Kalmarin mukaan asiaa pitäisi verrata vaikkapa katutöihin Helsingin Mannerheimintiellä. Kun asioita kehitetään, jälki ei ole koko ajan kaunista. Jonkun ajan päästä tilanne korjaantuu, niin metsissä kuin keskustoissakin

Hakkuut kuuluvat metsänhoitoon. Viikon aikana tämä on tullut yhä useammalle yhä selvemmäksi.