Lukijalta: Kelan avustetun valtuuttamisen kokeilun tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta
Suomi.fi-valtuudet eivät vaikuta henkilön itsemääräämisoikeuteen, kirjoittaa Sanna Suomalainen-Ajanko Digi- ja väestötievirastosta ja Petteri Taponen Kelasta.
Sähköinen asiointi on läpinäkyvää, sillä järjestelmään jää tieto siitä, kuka siellä on asioinut. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääArno Wirzenius ilmaisi mielipidekirjoituksessaan (MT 30.3.) huolensa Kelan avustetun Suomi.fi-valtuuttamisen kokeilusta ja arvioi sen heikentävän itsemääräämisoikeutta ja oikeutta yksityisyyteen. Keskustelu niistä on tärkeää.
Avustetussa valtuuttamisessa periaate on kuitenkin selkeä: valtuutus tehdään vain asiakkaan tietoisella suostumuksella ja palvelussa huolehditaan monin tavoin, että asiakkaan oikeudet turvataan. Suomi.fi-valtuudet eivät vaikuta henkilön itsemääräämisoikeuteen. Henkilö voi edelleen hoitaa omia asioitaan niin halutessaan.
Avustettu valtuuttaminen on Digi- ja väestötietoviraston kehittämä palvelumalli, jota käytetään Kelan kokeilun lisäksi useilla hyvinvointialueilla. Siinä asiakasta autetaan Suomi.fi‑valtuuden antamisessa, jos hän ei voi tehdä sitä itse sähköisesti.
Valtuus on sähköinen valtakirja, jolla henkilö antaa toiselle ihmiselle luvan hoitaa rajattuja asioita puolestaan digipalveluissa, kuten Omakelassa ja Omakannassa.
Valtuutuksen voi antaa, jos ei esimerkiksi halua tai pysty hoitamaan asioita itse tai haluaa varautua tulevaan. Valtuuttaja päättää, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa ja kuinka kauan valtuutus on voimassa.
Palvelupisteessä tehtävän avustetun valtuutuksen yhteydessä Kelan asiantuntija neuvoo Suomi.fi-valtuuksissa ja varmistaa, että asiakas ymmärtää valtuutuksen sisällön ja antaa sen omasta tahdostaan. Valtuutuksen voi myös perua milloin tahansa.
Suomi.fi‑valtuuksissa valtuutettu kirjautuu palveluihin omilla tunnuksillaan, ja järjestelmä tunnistaa, kenen puolesta hän asioi. Näin asiointi on läpinäkyvää ja jälkikäteen todennettavissa. Jokaisesta asioinnista jää lokitieto, jonka valtuuttaja voi halutessaan tarkistaa.
Asioinnin todentaminen paperisella valtakirjalla on työläämpää, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Paperista valtakirjaa ei voi myöskään yhtä helposti perua tilanteen muuttuessa.
Asioinnin todentaminen paperisella valtakirjalla on työläämpää, eikä toiminta ole läpinäkyvää.
Suomi.fi-valtuuksien avulla läheinen voi hoitaa asioita verkossa ajasta ja paikasta riippumatta, mikä usein helpottaa arkea. Kelan kokeilun tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta tekemällä Suomi.fi-valtuuksien antamisesta helpompaa niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digipalveluja itse.
Kela palvelee tasavertaisesti myös niitä, jotka eivät käytä digipalveluja. Kela-asioita voi edelleen hoitaa myös ilman digivälineitä – puhelimitse, palvelupisteessä tai postitse.
Jos asiakas ei halua antaa sähköistä valtuutta, vaihtoehtona on yhä kirjallinen valtakirja. Digitaaliset ja perinteiset palvelut täydentävät toisiaan, jotta jokainen asiakas voi hoitaa asiansa itselleen sopivalla tavalla.
Sanna Suomalainen-Ajanko
erityisasiantuntija
Digi- ja väestötievirasto
Petteri Taponen
ma. palvelujohtaja
Kela
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat








