Entäs jos sittenkin kolmen kokeneen hallitus?

Säätytalo Helsingin Kruununhaassa on totuttu näkemään hallitusneuvotteluiden näyttämönä. Seuraavan kerran neuvotteluita käytäneen siellä vuoden päästä pidettävien eduskuntavaalien jälkeen. Kuva: Sanne Katainen

Mielipide|Politiikka

2.2.202608:00

Kolumni

Seppo Kääriäinen

Eduskuntavaalikampanjointi käy vuoden päästä kovilla kierroksilla. Huhtikuussa 2027 kansa punnitsee puolueet, ja siitä alkaa uuden hallituksen kokoaminen.

Vaikea on uudenkin hallituksen työmaa. Maailmanpolitiikan ratas pyörii arvaamattomasti. Talouden ongelmat pysyvät viheliäisinä. Monien toimeentulo-ongelmat pahenevat niin, että kysymys on selviytymisestä. Soteakin pitäisi korjata. Vanhusten hoidon ongelmat taitavat pahentua. Itä-Suomen tulevaisuus ei ota valjetakseen.

Maailman tapahtumat – etenkin jos ne kiristyvät – saattavat vahvistaa valtaapitävien asemaa. Jos talous kääntyisi selvästi luottamusta herättävään suuntaan ja toimeentulo-ongelmat ja työttömyys hellittäisivät, sekin saattaisi parantaa nykyhallituksen mahdollisuuksia vaaleissa.

Mielipidemittaukset enteilevät muutosta. Yllättävät tapahtumat saattavat keikauttaa kannatuslukuja. Sosiaalidemokraatit ovat nyt mittausten kärjessä. Nykyisen gallupykkösen ja päähallituspuolueen välisestä kamppailusta tulee tiukka. Perussuomalaiset ja keskusta kilvoittelevat seuraavista sijoista.

Nykyisen hallituspohjan jatkolla on kannattajansa. On väläytetty myös Sipilän hallituksen pohjaa, siis Orpon hallituspohja keskustalla vahvistettuna. Marinin hallituspohja ei sellaisenaan toteudu, kun muistaa keskustan nykyjohdon kannanotot. Saattaahan vanha punamultakin ponnahtaa keskusteluun.

Jos SDP ja kokoomus ovat vaalien selvästi ykkösiä, paine niiden yhteishallitukseen yltyy. Eihän tällä akselilla ole kummassakaan puolueessa varauksetonta kannatusta eivätkä muistot Kataisen ja Stubbin hallituksista ole kannustavia. Mutta realiteetit tekevät nöyräksi.

Olisihan se vielä ennakkoluulotonkin vaihtoehto: SDP:n, kokoomuksen ja keskustan yhteishallitus. K.A.Fagerholmin (sd.) hallitus 1958–59 rakentui näiden kolmen varaan. Sitä nimitetään yöpakkashallitukseksi, kun se kaatui Neuvostoliiton painostukseen, yöpakkasiksi viilentyneisiin suhteisiin maiden välillä.

Kolmella vanhalla on kokemusta vaikeiden aikojen hallitsemisesta. Jotta pohja nousisi jalalle, puolueiden olisi joustettava joistakin ehdottomuuksistaan ja löydettävä kansakunnalle selviytymistie yhä epävarmemmaksi käyvässä maailmassa. Tie löytyy, jos on tahtoa.

Keskusta on erilaisissa mittauksissa halutuin hallituskumppani. Puoluetta kosiskellaan oikealta ja vasemmalta.

On muistettava, että kannatus ratkaisee hallitusvastuun. Keskusta on saanut kansalta kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa 2019 ja 2023 takkiinsa historiallisen raskaasti. Jos sen kannatus pysyy alhaalla, hallituspaikan voi saman tien unohtaa. Keskusta voi osallistua hallitukseen vain selkeästi vahvistuvan kannatuksen pohjalta. Taitaa olla jopa niin, että keskustan tulos ratkaisee, millaisia hallitusvaihtoehtoja on ylipäätään tarjolla keväällä 2027.

Kansa äänestää vaaleissa muutosta, mutta tarvitaan jatkuvuuttakin. Kun halutaan molempia, kolmen kokeneen runko olisi vastaus.

Se on sittenkin niin, että vaaleilla on väliä.

Kolumnin kirjoittaja on ministeri.