Millään porukalla ei ole Suomessa milloinkaan ollut tällaisia mahtiasemia –oikeistolaisblokki on vahvoilla mutta suuretkin muutokset ovat mahdollisia
Keskustan blokkiutuminen olisi sille varma tuhon tie, kirjoittaa kolumnissaan ministeri Seppo Kääriäinen.
Oikeistolaisblokki on vahvoilla, mutta sen riski on perussuomalaisissa, osin RKP:ssa. RKP:n uusi puheenjohtaja Anders Adlercreutz tuskin sitoutuu liimantiukasti kokoomus-perussuomalaiset-akseliin. Kuva: Carolina HusuKokoomus johtaa Suomen ulko-, Eurooppa- ja sisäpolitiikkaa, varsinkin ulkopolitiikkaa. Eteläranta, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät tukevat avoimesti pääministeripuoluetta. Suurten kaupunkien johto on kokoomuksen käsissä. Puolueen edustajia on monien etujärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen johdossa. Ei tällaisia mahtiasemia millään porukalla ole milloinkaan Suomessa ollut.
Kokoomus on hoitanut leiviskänsä taitavasti vuoden 1987 jälkeen. Vaalivoitot ja pitkäaikainen hallitusvalta ovat mahdollistaneet historiallisen vankkojen valta-asemien rakentelun. Suuresta vallasta tulee suuri vastuu.
Oikeistolaisblokki on ryhmittynyt kokoomuksen ja perussuomalaisten akselin ympärille. Blokki on vahvoilla, mutta sen riski on perussuomalaisissa, osin RKP:ssa. KD tukee akselia.
Yllättävä romahdus eurovaaleissa hermostuttaa perussuomalaisia. Moni perussuomalainen kokee jo nyt, että oma puolue tekee hallituksessa ikävät ja kuluttavat päätökset ja että kokoomus pääsee vähemmällä. Henkilövastoinkäymisetkin ovat kolhineet.
Äänestäjät vaihtavat puoluetta yhä herkemmin.
Tuskinpa RKP:n uusi puheenjohtaja Anders Adlercreutz sitoutuu liimantiukasti kokoomus-perussuomalaiset-akseliin. Puolueen ristiveto – suhde perussuomalaisiin – näkyy ja kuuluu.
On koko joukko hallituspolitiikkaan vuoden aikana pettyneitä porvariäänestäjiä, monenlaisia ei-sosialisteja, jotka eivät suurin surminkaan hakeudu vasemmalle, vaan valitsevat uuden vaihtoehdon blokkien ulkopuolelta.
Kilpailu punavihreän blokin sisällä on kova. SDP (Sanna Marin) korjasi potin eduskuntavaaleissa 2023, vihreät (Pekka Haavisto) pressavaaleissa tammi–helmikuussa 2024 ja vasemmisto (Li Andersson) eurovaaleissa kesäkuussa 2024.
Punavihreä blokki on loppujen lopuksi ongelmallisin SDP:lle. Vasemmisto ja vihreät ovat ahnaasti samoilla ääniapajilla demareiden kanssa eikä blokin kokonaiskannatus näytä olevan kasvussa.
Punavihreä blokki on loppujen lopuksi ongelmallisin SDP:lle.
Keskusta on rimpuillut vuoden ajan eroon sen kylkeen isketystä vasemmistolaisleimasta. Uusi puheenjohtaja Antti Kaikkonen, johon kohdistuu kentällä suuriakin odotuksia, kuittasi leimat puoluekokouksen linjapuheessa 16. kesäkuuta: ”Pitäkää blokkinne.”
Keskustan blokkiutuminen olisi sille varma tuhon tie. Itsenäinen, omaperäinen ja yhteistyöhenkinen linja tuo parhaan tuloksen. Sen Kaikkonen tietää, ja aatteellista juurevuutta häneltä odotetaankin. Myös vastavirtaan on uskallettava ja osattava soutaa.
Kaikkosella tuntuu olevan inhorealistinen kuva tappiokierteestä kärsineen puolueen tilasta. Puolueella on edessään ”sitkoa vaativa remontti”. Kaikkosen johtajuus mitataan remontoinnin onnistumisessa.
Politiikan kenttä on liikkeessä. Äänestäjät vaihtavat puoluetta yhä herkemmin. Uskollisuus heikkenee, liikkuvuus lisääntyy, ja henkilöityminen jyllää. Suuretkin muutokset ovat mahdollisia, kuten nähtiin viimeksi eurovaaleissa.
Blokkien liitokset natisevat.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








