Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Tulevaisuus on aina edessämme, mutta se muuttuu joka sekunti nykyhetkeksi. Valintamme ja päätöksemme vaikuttavat siihen, millainen tulevaisuus on.

Tulevaisuudentutkija Sirkka Heinosen mukaan kaikilla aloilla ja jokaisessa yrityksessä pitäisi tehdä tulevaisuuden strategiatyötä eli pyrkiä hahmottamaan maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia omaan yritykseen ja ympäristöön.

”Tulee havainnoida uhkia, mahdollisuuksia ja merkkejä. Tulevaisuus on kuin maisema, joka lähenee meitä koko ajan.”

Tulevaisuutta voi tarkastella kolmesta näkökulmasta:

Megatrendit ovat vahvoja, yleisesti tunnettuja kehityssuuntia, joihin on vaikea vaikuttaa. Globalisaatio, ilmastonmuutos, väestönkasvu – mitä ne merkitsevät ja mitä niiden kyljestä voi nousta?

Heikot signaalit ovat merkkejä orastavista ilmiöistä, jotka mahdollisesti vahvistuvat. Näitä ovat esimerkiksi downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen eli kohtuullistaminen, slow life eli hitauden vallankumous, prosumerismi eli kuluttajien muuttuminen tuottajiksi sekä itse tekeminen ja käden taidot.

Mustat joutsenet ovat yllättäviä tapahtumia, joilla on merkittäviä vaikutuksia, kuten tuhkapilvi, maanjäristys tai terrori-isku. Musta joutsen voi olla myönteinenkin, vaikkapa arvokas malmilöytö.

Heinonen havainnollistaa. Jos esimerkiksi energian hinta nousee niin paljon, että syntyy maailmanlaajuinen elintarvikepula, se nostaa ruuan hintaa. Silloin omavaraisuuden merkitys korostuu. Samoin käy, jos vaikkapa pandemia estäisi liikkumisen.

Prosumerismi tarjoaa mahdollisuuksia vaikkapa maaseutumatkailulle. Ihmiset haluavat päästä tekemään itse. Tätä on Heinosen mukaan hyödynnetty vielä aivan liian vähän. Maaseutumatkailu voi hyötyä myös hidastamisen ja hiljaisuuden hakijoista.

”Tietoyhteiskunta on muuttumassa elämystaloudeksi. Maaseudulla on siinä mahtavat mahdollisuudet, sillä maaseutu sinällään voi olla monelle elämys”, Heinonen pohtii.

Hän näkee, että nousemassa on hitauden, hiljaisuuden ja merkityksellisen elämän etsiminen. Ihmisiä kiinnostaa ekomoderni maaseutu, missä ympäristö, uusiutuva energia ja omavaraisuus ovat arvossaan.

Osa omistaa maaseudulla kakkos-asunnon ja osa muuttaa takaisin juurilleen. Kaupunkilaiset muuttavat kaupunkien reuna-alueille maaseutumaiseen ympäristöön, jolloin syntyy eräänlaisia välialueita.

Heinosen mielestä suuntaus on hyväksyttävä, mikäli se lisää positiivista vuorovaikutusta maaseudun ja kaupunkien välillä suurentamatta hiilijalanjälkeä. Kakkosasunto ei välttämättä ole epäekologinen, jos hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja nostetaan käyttöastetta esimerkiksi asunnonvaihdolla.