Mistä puulajeista maailman metsät koostuvat? Loikkaus tulevaisuuteen on tekeillä Saksassa: ”Taivaallinen tandem” antaa tietoa metsistä ennenkuulumattomalla tarkkuudella
Saksalainen satelliittipari antaa meille paremman ymmärryksen maailman metsistä.
Tandem-L:llä emme katso tähtitaivaan ulkoisia laitoja, vaan omaa sinistä, valkoista ja vihreää kotiamme. Kuva: Rami MarjamäkiKuinka paljon metsää planeetallamme kasvaa? Mistä puulajeista maailman metsät koostuvat? Miten eri maiden metsät kasvavat ja supistuvat ja kuinka elinvoimaisia ne ovat? Mistä sen voi tietää?
Eihän kukaan pääse matkustamaan maailman kaikkiin kolkkiin laskemaan puita.
Vuonna 2019 julkaistiin ensimmäinen koko maapallon kattava metsäkartta. Sen loivat saksalaiset tutkijat yhdistämällä eri valtioiden tuottamia enemmän tai vähemmän luotettavia tilastoja, eri vuosina otettuja satelliittikuvia ja kaikkea muuta sieltä sun täältä saatua metsädataa.
Fiksujen, varta vasten kehitettyjen algoritmien avulla tämä kaikki yhdistettiin globaaliksi kuvaksi.
Kaikkea se saksalainen keksiikin, sanoi mummo kun kamelin näki. Mutta kyse on vain laskennallisesta mallinnuksesta, sillä eihän kukaan pääse tarkistamaan, pitääkö metsäkartta kutinsa.
Lisäksi se antaa vain kuvan tilanteesta sellaisena kuin se on nyt tai oli vähän aikaa sitten. Silti kartta tarjosi ensimmäistä kertaa tutkijoille ja päättäjille edes jotain kättä pidempää maailman metsien seurannassa ja mahdollisen maailmanlaajuisen metsänhoidon suunnittelussa.
Kartta on siis ainakin osittain vanhentunut, mutta seuraava loikkaus tulevaisuuteen on jo suunnitteilla, seuraava kameli tekeillä: DLR eli Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus on viimeistelemässä Tandem-L-nimistä satelliittiparia, jolla lähitulevaisuudessa aletaan tutkia maapallon bio-, kryo-, hydro- ja geosfääriä.
Teknologia perustuu niin kutsuttuun interferometriaan eli tieteenalaan, jossa useista tietyn datatyypin syötetiedoista muodostetaan yhdistämällä parempi kokonaiskuva.
Kansan kielellä tämä tarkoittaa sitä, että vain kahdella satelliitilla voidaan mitata maailman metsien biomassaa, erilaisten kasvilajien esiintyvyyttä, maanpinnan kosteutta, puiden korkeutta ja kasvillisuuden yleiskuntoa, ja kaikki tämä ennennäkemättömällä tarkkuudella ja kaistanleveydellä.
Taivaallinen tandem tulee seuraamaan yhtaikaa myös maailman jäätiköiden ja merijäämassojen sulamista ja valtamerten virtauksia.
Samalla pyyhkäisyllä se mittaa lähes millimetrin tarkkuudella maapallon ryppyisen pinnan liikkeitä ja muodonmuutoksia.
Metsä, jää, hengitysilma, vesi ja jopa hiekka ovat globaaleja resursseja, eivätkä ne kunnioita valtioiden, uskontojen ja yrityksien rajoja.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, Tandem-L ammutaan avaruuteen vuoden 2023 viimeisenä päivänä, ja laiteparin on tarkoitus olla toiminnassa ainakin kymmenen vuotta.
Tärkeintä on, että satelliitit eivät anna vain kertaluontoista tilannekatsausta status quo:sta, vaan päivittävät monikerroksisen maailmankarttansa lähes kerran viikossa. Näin Tandem-L:stä tulee ihmiskunnan ensimmäinen havaintolaite, jolla voidaan seurata koko maapallon dynaamisia prosesseja lähes reaaliajassa.
Sen jälkeen meidän ei tarvitse enää luottaa mallinnuksiin, algoritmeihin ja arvauksiin, vaan voimme mitata ajantasaista dataa ja tuottaa tieteellistä faktaa. Tandem-L tulee antamaan kauan kaivattua ja korvaamatonta informaatiota maailman maanviljelylle ja metsä- ja vesitaloudelle. Sen avulla pystytään tekemään entistä parempia sääennusteita ja kenties jopa ennakoimaan maanjäristyksiä.
Tieto on valtaa, muttei avaruustandem tietenkään estä joitakin uskomasta edelleen, että maapallo on litteä. Mutta vakavasti otettava maailma odottaa uutta tietoa jo kuin kuuta nousevaa.
Toivottavasti myös politiikka ja talouselämä, sillä metsä, jää, hengitysilma, vesi ja jopa hiekka ovat globaaleja resursseja, eivätkä ne kunnioita valtioiden, uskontojen, yrityksien ja muiden ihmisen keksimien organisaatioiden asettamia fiktiivisiä rajoja.
Tulevaisuudessa meidän lienee pakko hallita näitä resursseja jollakin globaalilla tavalla, ja Tandem-L on tärkeä ensimmäinen askel siihen suuntaan. Se on mahtava työkalu, joka auttaa meitä paremmin ymmärtämään alati pyörivää järjestelmää nimeltä maapallo.
Se tuo mieleen Hubble-avaruuskaukoputken, joka avasi pienten alkuvaikeuksien jälkeen silmämme ja antoi meille upeilla kuvillaan todellisen poimusysäyksen kohti tulevaisuutta. Paitsi että Tandem-L:llä emme katso tähtitaivaan ulkoisia laitoja, vaan omaa sinistä, valkoista ja vihreää kotiamme.
Ennen kuin on liian myöhäistä.
Kirjoittaja on maahanmuuttajaveteraani ja media-alan sekatyömies.
Lue lisää:
Osa sahayrityksistä pohtii jo siirtymistä yövuoroihin kalliin sähkön vuoksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
