Hannu Hanhi onnistuu, fennougri ihmettelee
Antti Kantola: Ruotsilla on kivat ellei peräti jättekivat naapurit.4.5.201602:00
Kuningas Kaarle XVI Kustaa vietti vappuaattona 70-vuotisjuhliaan.
Länsinaapurimme pääkaupunki kylpi auringonpaisteessa. Tuulta oli sillä lailla sopivasti, että sinikeltaiset ristiliput liehuivat riemuitsevassa Tukholmassa näyttävästi.
Kelpasi Kalle Kustaan ja hänen kansansa juhlia.
Että niiltä aina kaikki onnistuu. Hannu Hanhia ovat.
Ruotsin kuningashuoneella menee hyvin. Monarkialla on kansan enemmistön vankka tuki.
Välillä oli hiukan nihkeämpi jakso. Kuningas koetteli alamaistensa ja Silvia-puolisonsa kärsivällisyyttä viilettämällä hämäräperäisissä kokoonpanoissa Tukholman pimeällä puolella.
Väitetään, että noina kuninkaallisen hurvittelun päivinä mittariautot kiisivät salakapakasta toiseen. Kunkku kuulemma istui topatulla takapenkillä, latoi kruunuja kuskin kouraan ja hoilasi rekilauluja. Kainalossa kukersi kuningatar – ei kuitenkaan se oma ja aito vaan ihastus yöstä, joku Dancing Queen.
Nuo ajat ovat takana. Kaiketi kyseessä oli itsensä etsimisen ja henkisen kasvun kausi, jonka jälkeen hallitsija on arvokkaasti harmaantunut isoisän vaativaan rooliin.
Lapsenlapsia onkin tullut mukavasti. Viime aikoina parin viikon välein.
Siniveriset vauvat ja heidän vanhempansa ovat osaltaan kasvattaneet kuningashuoneen kansansuosiota. Prinsessa Victoria ja Daniel Westling. Prinsessa Madeleine ja Chris O’Neill. Prinssi Carl Philip ja Sofia Hellqvist.
Näyttävää jengiä, ihastuttavia nuoria. Vain se ihmetyttää, miksi Chris on toisinaan niin nyrpeän näköinen.
Että niiltä aina kaikki onnistuu.
Näin suomalainen herkästi ajattelee ruotsalaisista – ei aivan aiheetta. Ruotsi on melkoinen maa monella mittarilla. Se on aivan mahdoton talousmahti, Pohjolassa kaukana muiden edellä. Ruotsalaisten ja heidän siirtotyöläistensä valmistamat tuotteet ovat huippuluokkaa. Lisäksi he osaavat myydä ne.
Suomalainen insinööri on yhtä hyvä ellei parempi kuin ruotsalainen. Myyntitykkeinä suomalaiset kuitenkin häviävät ruotsalaisille. Tämä on pakko tunnustaa.
Mahdollinen lukijani, ajattele vaikka ruotsalaisia kauppaketjuja. Ne ovat levittäytyneet kautta karttapallon. Menitpä minne tahansa, aina törmäät sinikeltaiseen huonekalujättiin tai nuorisovaatettajan kirjaintunnuksiin.
Mistä länsinaapurit ovat markkinointitaitonsa ammentaneet? Miksi ei ole fennougri kehittynyt moiseksi kauppalopoksi?
Entäpä ruotsalainen musiikkiteollisuus: svenssonit ovat amerikkalaisten ja englantilaisten jälkeen maailman kolmosena musiikkiviennissä. On menestyviä esiintyjiä, säveltäjiä, maailman parhaita sovittajia ja tuottajia, on kokonaisia tuotantotaloja.
Nykyisin Euroviisut on tapahtuma, jossa muiden maiden artistit esittävät ruotsalaisten tekemiä kappaleita ja sitten estradille astelee Ruotsin edustaja, joka luikauttaa voittoisan viisun.
Suomi saattaa pärjätä, jos lauletaan hirviönaamarit päässä.
Ruotsalaisilta on onnistunut jopa maan geopoliittinen asemointi. Ruotsilla on kivat ellei peräti jättekivat naapurit: Norja, Tanska ja Suomi.
Ei loukkaa Ruotsin itänaapuri sen ilmatilaa, ei kenkkuile eikä painosta. Ei käy informaatiosotaa eikä rahtaa ydinohjuksia rajan tuntumaan.
Globenissa käy ryöstöretkellä, muuten on kiltisti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
