Realistisen vihreyden läpimurto

Vihreän kullan maa on tekemässä uutta nousua biotalouden myötä. Suomen tavoitteena on lisätä biomassan käyttöä liikennepolttoaineiden, lämmön ja sähkön tuotannossa.

Puun käyttöä sekä monipuolistetaan että lisätään. Jalostusarvoa kasvatetaan. Edellytykset ovat hyvät: Suomessa puuta kasvaa huomattavasti enemmän kuin sitä tällä hetkellä hyödynnetään.

Uusiutuvaa energiaa ja bioenergian ”kestävyyttä” koskevat EU:n ehdotukset saadaan tämän hetkisten tietojen mukaan loppuvuodesta.

Parhaillaan on käynnissä biomassan kestävyyskriteerien valmisteluvaiheen julkinen kuuleminen, jonka aikana eri tahoilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissiolle.

Euroopan unionin ulkopuolelta, kolmansista maista tuotavan biomassan lisääntyvän käytön vuoksi EU-maissa on perusteltu tarve ja myös poliittinen paine säädellä biomassan käyttöä erityisesti energiantuotannossa.

Suomen talouden ikiaikaista elämänlankaa, puun käyttöä, kudotaan Brysselissä uuteen kuosiin. Halusimme tai emme, säädökset kirjoitetaan joka tapauksessa ja jollakin tavalla. Omassa vallassamme on, olemmeko aktiivisia vaikuttajia vai nurkassa kyyhöttäviä huutelijoita. Me olemme valinneet vaikuttamisen tien.

Suomen tavoitteiden läpiviemiseksi ennakkovaikuttamistyötä on tehty jo pitkään.

Suomalaisten yhteinen tavoite on vaikuttaa komission ja muiden EU-maiden ajatteluun siten, että kestävästi tuotetun bioenergian ja biomassan käyttö voi kasvaa ja kehittyä. Ennakkovaikuttamisen tuloksellisuutta parantaisi myös se, että kansallisesti keskeisissä viesteissä olisimme samoilla linjoilla.

Hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat kunnianhimoisia. Energiamurroksen ja vihreän teollisuuden ainespuut ovat niihin kirjoitettuina. Yhtään liioittelematta voi puhua jo näidenkin tavoitteiden myötä syntyvästä realistisen vihreästä teollisesta vallankumouksesta.

Valmistelussa olevaa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa täydentäen tutkimme myös sellaista vaihtoehtoa, että Suomi tuottaisi kaiken energian sataprosenttisesti uusiutuvalla vuonna 2050.

Hurjalta tuntuva tavoite on syytä tutkia yhtenä vaihtoehtona jo nyt, kun joka arvioimme, mihin rahkeemme uusiutuvan energian tuotannossa riittävät ja minkälaiset aikataulut meillä ovat mahdollisia.

Erityisesti suomalaisia ympäristöjärjestöjä ja muita aktiivisia kansalaisia pitää kiittää siitä, että ne ovat kannustaneet työ- ja elinkeinoministeriötä tämänkin vaihtoehdon tarkasteluun.

Uuden rakentamiseksi ja kasvun käynnistämiseksi tarvitaan rahaa ja rahoitusta.

Elinkeinoministeriö tukee uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä vielä vaalikauden loppuun mennessä yhteensä 150 miljoonalla eurolla energiatukena ja kärkihankkeina. Tämän vuoden ensimmäiset tuet on jo myönnetty muun muassa biokaasun tuotantoon.

Uuden rakentamisen asialla työ- ja elinkeinoministeriö on myös Osuuspankkiryhmän kanssa viime viikolla tehdyn sopimuksen kanssa. OP Ryhmä on ensimmäinen Euroopan strategisten investointien rahoituksen välittäjäorganisaatio Suomessa.

Allekirjoitettu sopimus koskee yhteensä 150 miljoonan euron yrityslainoja. OP Ryhmä voi myöntää takauksen alaisia lainoja 180 toimipisteensä kautta Suomessa. Lainoja myönnetään erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille.

Takausohjelma osoittaa, että ESIR on konkreettinen apuväline edistää yritysten, tässä tapauksessa innovatiivisten pk-yritysten kehitystä, investointeja ja kasvua.

Uskon, että OP Ryhmän esimerkki lisää kiinnostusta tähän uuteen rahoitusmahdollisuuteen ja löytää asiakkaikseen myös uusiutuvan energian tuottajia.