Kotikunnan imago on nuorille tärkeä
Nuorille ei ole ihan sama, millaisessa kunnassa he asuvat. Kunnan pieni koko tai syrjäinen sijainti eivät silti välttämättä ole ainoita syitä, miksi kotikuntaa pidetään tylsänä paikkana. Yllättävän suuri merkitys on myös kunnan maineella esimerkiksi valtakunnan mediassa.
”Aikuisten pessimismi tarttuu helposti nuoriin”, sanoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa.
”Kun puhutaan jatkuvasti, että talous on huonossa kunnossa, niin nuoret alkavat uskoa, ettei oma kunta pysty järjestämään heille toimintaa.”
Lähteenmaa on tutkinut erilaisia maaseutukuntia nuorten kotipaikkoina. Hän selvitti muutamassa kunnassa nuorten ajatuksia omasta asuinpaikastaan ja tulevaisuudestaan.
”Eräässä pienessä kuihtuvassa kunnassa Pohjois-Savossa nuorten ajatukset olivat lohduttomia. He ajattelivat, että kunta luhistuu ja kohta kaikkialla kasvaa pelkkää maitohorsmaa. Lähes kaikki tutkimuksen nuoret halusivat mahdollisimman nopeasti pois kotikunnastaan”, sanoo Lähteenmaa.
Syynä nuorten ankeaan suhtautumiseen oli muun muassa kunnan huono maine, jota pidettiin yllä mediassa. Kunnassa ei myöskään ollut vakituista nuorisotyöntekijää, vaan palvelu ostettiin 4H-yhdistykseltä.
Kun kunnassa haluttiin aktivoida nuoria ja järjestettiin ulkopuolisen rahoituksen saanut piristysprojekti ja perustettiin nuorisovaltuusto, nuoret suhtautuivat hankkeisiin kielteisesti.
”Nuoret ajattelivat, että projekti uhkaa viedä pois 4H-työntekijän, josta he tykkäsivät. He pelkäsivät, että koska resursseja on vähän, heiltä viedään projektin jälkeen kaikki.”
Päinvastainen esimerkki Lähteenmaan tutkimuksessa oli pieni pohjalainen kunta. Kunnalla on hyvä maine musiikkipitäjänä ja kuntalaiset suhtautuvat myönteisesti kotikuntansa kehitykseen.
”Tässä kunnassa nuorilla oli aivan toisenlainen asenne. He olivat ylpeitä ja iloisia kotikuntansa maineesta. Nuoret näkivät kunnan tulevaisuuden myönteisenä.”
Lähteenmaa huomasi tutkimuksessaan, että jos kunnalla on perinteitä, joista asukkaat ovat ylpeitä, sillä on suuri vaikutus myös nuorten suhtautumiseen.
”Nuoret saattavat palata myöhemmin kotikuntaansa, jos heillä on siitä positiivinen kuva. Mutta jos ei ole työpaikkoja ja koetaan, että kunta kuihtuu, ei nuorilla ole mitään syytä palata kotiin. Maaseudulla pitäisi olla sellainen henki, että siellä tehdään asioita, joista asukkaat voivat olla ylpeitä”, sanoo Lähteenmaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
