Joulurauhaa Lähi-itään
Kuva: Jaana Kankaanpää12.12.201215:00
Onko kukaan muu huomannut, että Lähi-idässä tapellaan jatkuvasti? Ei ole päivää, ettei jossakin joku pommi räjähtäisi.
Olen elellyt reippaan neljäkymmentä vuotta eikä ole ollut vuotta, ei kuukautta, ei oikeastaan viikkoa, etten olisi Lähi-idästä sotauutisia kuullut.
Ala-asteelta muistan Irakin ja Iranin sodan. Ihmettelin jo lapsena, miksi nuo tappelee? Pelekkää hiekkaa joka puolella?
Tuonkin sodan jälkeen on tapeltu jos jostakin. En edes tiedä ja muista kaikkia miekkojenkalisteluita. Sotia on kuudesta päivästä aina vuosikaupalla kestäneisiin. Israel ja sen lähialueet ovat olleet taistelutannerta jo syntymästään.
Noilla alueilla on synnytty vihaan jo monien sukupolvien ajan. Ikuinen vihanpito jatkuu.
Tuntuu sille, ettei Jeesus voisi nykypäivänä syntyä Beetlehemissä. Sieltä vaan ei yksinkertaisesti löydy kolmea viisasta miestä!
Jos on puhuttu sodista, on puhuttu myös jatkuvista rauhanneuvotteluista.
Rauhanneuvottelut siellä, toiset täällä. Ikinä niistä ei ole ollut lopullisen rauhan tuojiksi. Minä ehdotankin nyt: Lopetetaan nuo tyhmät rauhanneuvottelut ja aloitetaan Lähi-idän sodanneuvottelut!
Unohdetaan välittäjät, hurskaat puheet ja ymmärtämisen yrittäminen.
Sotakenraalit voisivat kokoontua keskenänsä, tulisivat vaikka saunomaan Suomeen, juomaan olutta ja paistamaan makkaraa. Siinä nuotion äärellä voitaisiin sopia tulevista sodista ja hyökkäyksistä. Laitettaas oikeen paperille kuinka toimitaan.
Jos teirän puolelta joku räjäyttää ittensä linja-autossa itsemurhapommittajana, sovitaan, että me voidaan tuhota teiltä pari korttelia täsmäohjuksilla. Jos osutaan vahingossa sairaalaan, saatte vastineeksi räjäyttää koulun. Yhtä siviiliä kohti saa ampua kymmenen sotilasta. Lapsesta parikymmentä.
Jos öljyalueista tapellaan, saadaan apua varmasti ulkomaita myöden. Jos Persianlahdella pommitetaan paria tankkeria, saadaan Natokin mukaan juhlimaan, venäläisistä ja kiinalaisista nyt puhumattakaan.
Saunapeflettiin kirjataan: ”Jos sinä räjäytät pari öljykenttää ja minä tankkerit, me voidaan saada sellaanen hetkellinen maailmanlaajuunen ilonpito aikaaseksi!” Järvenrantaterassilla lyödään ylävitoset.
Uskonnon nimeen saa touhuilla sitten aivan mitä vaan. Saunakamaris sovitaan, että uskonto-etuliitteellä voi käyttää sinappikaasua, bioaseita ja vaikkapa kehitellä ydinpommia.
Tässä vaiheessa kenraalit jo halailevat toisiaan, ydinpommilla toisensa uhkailu on ollut aina mukavaa. Voi olla, että lopultakin päästäisiin tositoimiin!
Aamutyön tunteina, kun kiuas on jo jäähtynyt ja makkarat syöty, on myös sotasopuun päästy. Jokainen kenraali odottaa jo kuumeisesti itse tantereelle pääsyä. Lentokentällä vaihdetaan poskisuukot.
Voisiko olla, että kymmenensien sodanneuvottelujen jälkeen jollakin välähtäisi sekunnin verran: ”Hei jätkät, eihän tässä ole mitään järkeä.”
Alkaisi tuonkin maailmankolkan oikea elämä, ja se saisi vihdoinkin maailmalla sen arvon, minkä tuo santaläjä ansaitsisi. Sieltä on monen moni uskonto maailmalle matkaan lähtenyt.
Voisiko joskus olla niin, että ne rintarinnan kulkisivat, omaa sanomaansa julistaen ja antaen lohtua niille, jotka niihin uskontoihin uskovat?
Kyllä tuohon päivään vielä muutama pommi-isku ja sodanneuvottelu tarvitaan – ikävä kyllä.
Rauhallista joulun aikaa kaikille!
Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
