Lukijalta: Suomeen pitäisi luoda pienten biokaasulaitosten verkosto − kaasua voisi myydä suoraan tilalta autoilijoille
Maataloudessa jää yli niin paljon kasvimassaa, että siitä tehty biokaasu riittäisi 200 000 kaasuauton polttoaineeksi, kirjoittaa Olavi Toukonummi.
Maatiloilla syntyy biokaasun tuotantoon sopivaa ainesta, sekä karjanlantaa että nurmibiomassaa. Kuva: Kimmo Haimi, Kari Salonen, koonnut: Aatu JaakkolaJouko Korppi-Tommola, Peter Lund ja Jarmo Partanen eivät suhtaudu suopeasti Kai Mykkäsen esittämään lisäydinvoiman rakentamiseen (HS 28.1.). Alan professorit kaipaavat ydinvoiman sijasta uutta teknologiaa, joka voisi koostua jopa tuhansista pienistä, hajasijoitetuista energiaratkaisuista.
Tällainen uusi ratkaisu voisi olla maatiloille sijoitettu pienten biokaasulaitosten verkosto, joka myisi kaasua suoraan tilalta paikallisille autoilijoille ja joka tarvittaessa turvaisi sähköverkon vakautta, mikä hillitsisi sähkön hinnan holtitonta heiluntaa.
Verkoston muodostavilla tiloilla olisi pieni biokaasureaktori ja kaasulla sähköä tuottava laitteisto, jota esimerkiksi Fingrid ohjaisi.
Lähes jokaisen suomalaisen maatilan käyttöliittymän kautta voidaan syöttää sähköä verkkoon ainakin 100 kW:n teholla ilman verkon vahvistamista.
Kunkin biokaasulaitoksen sähköntuotannon lyhytaikainen kapasiteetti olisi 100 kW. Laitoksella olisi varastoituna muutaman tunnin päivittäiseen käyttöön riittävä kaasumäärä.
Maataloudessa jää yli niin paljon kasvimassaa, että siitä tehty biokaasu riittäisi 200 000 kaasuauton polttoaineeksi. Kukin laitos tuottaisi 20 auton sekä lyhytaikaisen sähköntuotannon tarvitseman polttoaineen.
Sarjavalmisteisena tällaisilla laitoksilla toteutettu 1 000 MW tehoinen sähköverkon vakauden hajautettu ylläpitojärjestelmä maksaisi noin kaksi miljardia euroa. Kylkiäisenä saataisiin uusiutuva polttoaine 200 000 kaasuautolle.
Tämän biokaasulaitosten verkoston omistaisi erillinen yhtiö, joka toisi laitteet maatilalle ja joka myös vastaisi laitosten toiminnasta. Näin tilojen ei tarvitsisi ottaa toiminnan riskejä vastuulleen. Ne vain myisivät biomassansa kaasutettavaksi ja saisivat ravinteikkaan jäännösmassan pelloilleen.
Tällainen hajasijoitettu järjestelmä lisäisi poikkeustilanteissa tarvittavaa maan energiaturvallisuutta. Sen tuhoamiseen tarvittaisiin 10 000 ohjusta, kun taas Suomen ydinvoiman saisi pois pelistä kahdella ohjuksella.
Olavi Toukonummi
Salo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








