Lannistumattoman suomalaisen koru

Kuulas on Kalevala Korun juhlavuoden korusarja. Kaulakorun 80 helmeä kuvaavat yrityksen kahdeksaa vuosikymmentä. Kaulakorun 100 valkeaa kukkaa kuvaavat vapaata ja itsenäistä Suomea. 

Roosa nauha 2017 -koruksi valittu Naisen ääni kertoo yksilöiden rohkeudesta, joka voi muuttaa maailmaa. Suomalaisnaisten äänioikeutta juhlistava koru roosalla kivellä tukee nyt rintasyövän vastaista arvokasta työtä. Suunnittelija: Kirsti Doukas. 

Runo. Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilystä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt... Saima Harmaja: Rannalla Korusarja juhlisti runoilija Saima Harmajan 100-vuotisjuhlaa. Suunnittelija: Marja Suna. 

”Kalevala Korun johtava ajatus on olla rohkea, yllätyksellinen ja elää ajan hengessä”, sanoo Kalevala Korun muotoilujohtaja, muotoilija Kirsti Doukas. 

Kalevalanmaa-koru on saanut innoituksensa Kansallisoopperan ja -baletin syksyllä 2017 ensi-iltansa saavasta, Kenneth Greven luomasta samannimisestä suurteoksesta. Kalevalanmaa on teos yhteisistä arvoista sekä samalla kiitos, ylistys ja herätyshuuto 100-vuotiaalle Suomelle. Suunnittelija: Kirsti Doukas. 

Torin vasara. Tor oli viikinkien ukkosenjumala, joka käytti vasaraansa hallitsemiseen ja oikeuden jakamiseen. Vasaran iskuista syntyi ukkosen jyrinä, kipinöistä salamat. Vasarariipuksesta tuli yleinen Torin symboli, jonka uskottiin sisältävän myös pahalta suojelevia voimia. Riipusta kantoivat etenkin hurjamaineiset viikingit. Korujen esikuvat ovat peräisin 800–1050-lukujen viikinkiajalta. Isompi riipus on löytynyt Liedon Ylipäästä, pienemmän malli on saatu Laitilan Kansakoulumäen riipuksesta. 

Tietokonemallista on vahaan tulostettu aihiot Lumikukka-koruille. 

Arja Saarnio hioo Pitäjänmäen tehtaalla My sunshine -korua. 

Lumikukka puhkeaa lumen ja jään keskeltä ylistämään luonnon moninaisuutta. Suunnittelija: Marja Suna. 

Valmistuksessa tarvitaan tietotekniikkaa ja vanhoja seppien työvälineitä. Tässä valssikone. 

Muistan ala-asteen ajoilta, kun samanikäinen serkkutyttö sai isosiskoltaan lahjaksi Kalevala Korun Lintunen -rannekorun, jossa on pieni lintuhahmo ja kello, muistelee Kalevala Korun muotoilujohtaja Kirsti Doukas.

”Sen kilinä kuului aina koulutunneilla, etenkin kokeissa, kun oli muuten hiljaista. Joskus se kävi hermoille. Luultavasti olin kuitenkin vähän kateellinen niin hienosta korusta.”

Alajärvellä syntynyt Doukas on yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Vuonna 2006 hän sai muotoilun valtionpalkinnon huomattavista ansioistaan korumuotoilun alalla.

Doukas on toiminut muotoilujohtajana Kalevala Korulla nyt kolme vuotta, mutta hän tuli taloon kultasepäksi jo vuonna 1989.

Kun hänet kutsuttiin 1994 pääsuunnittelijaksi, tehtävänä oli uudistaa perinteisenä pidettyä mallistoa puhuttelemaan myös uusia korunystäviä.

”Minun annettiin ymmärtää, että olen astumassa isoihin saappaisiin. Minua ei saappaiden koko pelottanut. Koin, että olin saanut täyden luottamuksen ja kykyihini uskottiin. Halusin olla sen luottamuksen arvoinen.”

Doukas otti tehtävän innokkaasti vastaan, ja hänen tavoitteensa oli alusta lähtien luoda omaa linjaa johdonmukaisesti.

”Siinä vaiheessa minulla oli jo melko pitkä kokemus alalta ja sarjatuotannosta, vaikka nuori olinkin.Se auttoi luottamaan omiin kykyihin ja toi uskottavuutta pääsuunnittelijan rooliin.”

Kalevala Korussa ovat vuosikymmenten mittaan työskennelleet monet huippusuunnittelijat ja taiteilijat. Tällä hetkellä talossa on noin kymmenkunta kovan luokan muotoilijaa, joista Antonio Mazzamauro ja Marja Suna tunnetaan myös vaatesuunnittelijoina.

Uutuuksia ilmestyy joka vuosi, mutta jotkut korut pysyvät suosiossa kauan. Doukasin vuonna 2002 suunnittelema Vanamo ja Marja Sunan yli 10 vuotta sitten suunnittelema Lumikukka ovat yhä suosituimpia koruja.

Tänä vuonna Naistenpäivän kunniaksi lanseerattiin Doukasin ja kuvataiteilija Kim Simonssonin yhteistyönä syntyneet Sylkevä tyttö- ja Lätäkkötyttö-korut, jotka perustuvat Simonssonin keramiikkaveistoksiin. Korut kannustavat kaikkia tyttöjä ja naisia olemaan rohkeasti oma itsensä.

Myös miehet käyttävät Kalevala Korun koruja. Solmioneulojen ja kalvosinnappien lisäksi tarjolla on sormuksia sekä korusarjoja miesten makuun, kuten Duudsonien Elämän roihu -korut tai Michael Monroen A Star All Heart -sarja.

Suunnittelussa tehdään paljon yhteistyötä eri alojen vaikuttajien kanssa. Korusuunnittelussa ovat olleet mukana myös esimerkiksi Teemu Selänne ja Nightwish. Yhteistyökumppanit ovat mukana tuotekehittelyssä. Heille esitellään kuvaideoita koruista ja he kertovat, ovatko ideat sellaisia, kuin he ovat ajatelleet.

Tänä syksynä ilmestyneen Tahto-korun myynnillä tuetaan freestylelaskija Pekka Hyysalon perustaman Fightbackin toimintaa. Fightback keskittyy auttamaan päävamman saaneita ihmisiä ja levittämään positiivista sanomaa tahdon rajattomasta voimasta.

Hyväntekeväisyys on alusta saakka ollut tärkeä osa korujen tarkoitusta. Syöpäsäätiön keräykseen suunnitellut Roosa nauha -korut ovat tunnetuimpia hyväntekeväisyyskoruja.

Yrityksen 80-vuotisjuhlavuonna yhteistyökumppanina on myös Suomen Kansallisooppera ja baletti. Uuden kaulakorun innoittajana on marraskuussa 2017 ensi-iltansa saava Kalevalanmaa-teos.

Kalevala Koru hankki vuonna 2005 kahdeksan uniikin jaloberyllin kokoelman, ja niitä on säilytetty viime vuoteen saakka kassakaapissa. Juhlavuoden kunniaksi Kalevala Koru kutsui kahdeksan eturivin muotoilijaa suunnittelemaan uniikkikorut kyseisistä jalokivistä teemalla ”Pohjoinen valo”. Korukokoelma julkaistaan joulukuussa.

Kotimaisia jalokiviä käytetään koruissa mahdollisuuksien mukaan, mutta Suomessa esiintymät ovat pieniä, joten monet jalokivet päätyvät yksittäiskoruihin.

”Nykyisin arvostetaan yhä enemmän laatua ja koru saa jo maksaakin hieman enemmän. Koruja suunnitellaan esimerkiksi bisnespukeutumiseen naisille, miehille tai nuorille tytöille, joille on hieman edullisempia koruja”, Doukas kertoo.

Tulevaisuuslaboratoriossa kehitetään älykoruja yhdessä teknologian start up -yritysten kanssa. Esimerkiksi Kalevala Buddy -älykorussa olevan painikkeen avulla voi jakaa sijaintinsa tai lähettää hätäviestin.

”Suunnittelu on jatkuvaa kokeilua ja rajankäyntiä. On mietittävä mikä on selkeästi koru ja mitä toimintoja käyttäjä voisi siihen haluta. Ennen kuin uusi koru on valmis, siihen liittyvän tekniikan on oltava pomminvarma.”

Suunnittelussa yrityksen perusarvot ovat samat kuin alussakin. Peruutuspeileihin ei katsota ja ihmisestä välitetään.