Puuta on, kuka vaan käyttäisi?
18.7.201602:00
Suomesta loppuu puu ja katoaa metsä! Tehtaita rakennetaan hurjaa vauhtia. Yksi on kohta harjassa Äänekoskella, toista ja kolmatta suunnitellaan Kuopioon ja Kemijärvelle ja neljättä ja viidettä Kemiin ja Paltamoon.
Myös paperi- ja kartonkikoneita viritetään Kuusankoskelle, Kotkaan ja monelle muulle vanhalle tehdaspaikkakunnalle.
Luken, entisen Metsäntutkimuslaitoksen, mukaan metsät kasvavat 106 miljoonaa kuutiota vuodessa ja puuta on metsissä 2,4 miljardia kuutiometriä.
Jatkuvasta avohakkuiden kauhistelusta huolimatta muutos on ollut hurja. 1950-luvulla metsät kasvoivat 55 miljoonaa kuutiota vuodessa ja puuta oli 1,5 miljardia kuutiota. Silloinkin pelättiin puun loppuvan.
Luonnonsuojelupiireissäkin voidaan iloita, sillä tavoite metsien lahottamisesta on Etelä-Suomessa toteutunut. Lahoa pukkaa vahvasti. Kuollutta puuta on Suomen metsissä roimasti enemmän kuin 1950-luvulla.
Puuta ei voida hakata samaa tahtia kuin sitä kasvaa. Kestävä hakkuumäärä on Luken mukaan 2020-luvulla 86 miljoonaa kuutiota, siis peräti 20 miljoonaa kuutiota kasvua pienempi.
Metsäteollisuus käyttää puuta 55 miljoonaa kuutiota vuodessa ja lisäksi poltetaan energiapuuta 9 miljoonaa kuutiota, yhteensä 64 miljoonaa.
Mikäli niin kävisi, että uudet biotehtaat rakennettaisiin, teollisuus- ja energiapuun käyttö kasvaisi runsaat 20 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Eli 2020-luvulla puuta kuluisi 84 miljoonaa kuutiota. Ei vielä yllettäisi edes hakkuusuunnitteeseen!
Mikäli normit pystytään ylittämään ja tarvittavat tukin hakkuut otetaan huomioon, käyttö nousisi 90 miljoonaan kuutioon eli yli suunnitteen.
Metsillä ei silloinkaan olisi hätäpäivää. Hakkuusuunnitteen voisi ylittää aivan mainiosti.
Jos metsiä hakattaisiin vaikkapa 30 vuoden ajan neljä miljoonaa kuutiota vuosittain yli suunnitteen, metsävarat pienenisivät laskennallisesti 2,4 miljardista kuutiosta 2,3 miljardiin kuutioon. Eipä tunnu juuri missään.
Tosiasiallisesti metsävarat kasvaisivat edelleen, koska kasvu olisi poistumaa suurempi. Kun vanhimpia metsiä hakataan, kasvu vain kiihtyisi.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja pelkää metsien virkistyskäytön vaikeutuvan, kun metsät pusikoituvat laajojen hakkuiden jälkeen. Samaa asiaa on käytetty vuosikymmeniä hakkuiden vastustamiseen.
Minä elän ruuhka-Suomessa enkä ole kohdannut minkäänlaisia vaikeuksia löytää mukavia marja-, sieni- tai retkipaikkoja vanhoista metsistä, vaikka kohdepaikat välillä muuttuvat. Useimmiten Uudenmaan metsissä ei tule yhtä ainutta ihmistä vastaan.
Toiseksi, harvennuksethan vain avartavat metsiä ja tuovat mustikkaa ja maisemat näkyviin.
Puun loppumista todellisempi uhka on metsäteollisuuden huoli siitä, ettei puu tule markkinoille. Tämäkin on korjattavissa: puuta saa maksamalla riittävästi. Tietysti kohtuus kaikessa, mutta onhan kuitupuu halpaa sellun tuottamaan tuloon nähden.
Paljon puun loppumista suurempi uhka suomalaisille on, etteivät suunnitellut tehtaat toteudukaan. Mutta jos käyttöä puulle on, kannattaa hyödyntää isien puuntuotantoponnistuksia ja pistää puu ryskymään kansantalouden sampoon tuottamaan rahoitusta vaikkapa mummon hoivaamiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
