Kasvulle alusta

Puutarhuri Ismo Ruutiainen esittelee silputusta ruokohelvestä saatavaa kasvualustaa. 

Mansikkaa Ruutiaisen tunnelissa kasvatetaan sekä turveastioissa että ruokohelvessä, jotta eri alustojen ominaisuuksia voidaan vertailla. 

Parikymmentä paalia ruokohelpeä hehtaarilta on hyvä sato. Timo Ikoselle sopii mainiosti lajin varhaiskeväinen korjuuaika ja se, ettei peltoa tarvitse juurikaan lannoittaa. Koneet hänellä on itsellään. 

TEKSTI: Liisa Yli-Ketola KUVAT: Mikko Makkonen Kiteellä

Kiteeläiset Pekka Hoppu ja Aimo Turunen ovat saaneet kasvikuidun muuttamisesta kasvualustaksi patentin sekä palkinnon liikeideakilpailussa.

Uuden turpeettoman kasvualustan pääsy markkinoille ei käy kuitenkaan aivan helposti.

Tällä hetkellä miesten neljä vuotta sitten perustama Kiteen mato ja multa -yritys tuottaa ruokohelvestä kasvualustaa ja kuiviketta tutkimus- ja kokeilukäyttöön. Liikevaihtoa ei synny, ja kaikkien osakkaiden on puurrettava toimeentulonsa muista töistä.

Yhtiön pienosakas, puutarhayrittäjä Ismo Ruutiainen lähti mukaan keksijäkaksikon pyynnöstä: tarvittiin viljelyn osaajaa.

Hänellä on puolen hehtaarin ala kausihuoneviljelyssä vadelmaa, mansikkaa, karhunvadelmaa ja viinirypälettä sekä 30 vuoden kokemus Pro Agrian neuvojana.

”Nyt kokeilen toista kertaa kasvattaa mansikkaa ruokohelpipohjaisessa kasvualustassa. Vertailuruukuissa on perinteistä turvetta”, Ruutiainen esittelee upeassa järjestyksessä olevan kausihuoneen kasvustoa.

”Huomasin jo viime vuonna, että ruokohelpi on lämmin materiaali. Siinä mansikat kypsyivät kolmisen päivää aikaisemmin kuin turpeessa, ja nyt näyttää käyvän samoin. Marjaa molemmista laatikoista tuntuu tulevan yhtä paljon.”

Markkinoilla kolmen päivän etumatka voi olla merkittävä tekijä, ainakin jos kypsyminen osuu juhannuksen alle.

”Marjatarhassa ruokohelpialusta oli vielä viime vuonna paikoin liian karkeata. Silloin kastelua piti tihentää. Juuri sopiva maatumisaste helpottaa kosteuden säätelyä. Pitää löytää oikea happipitoisuus ja veden pidätyskyky, jotka molemmat ovat myös turpeen etuja”, Ruutiainen pohtii.

Osa vadelmista ja mansikoista kasvaa puukuidun ja ruokohelven sekoituksessa.

”Puukuitu lisää seoksen vedenpidätyskykyä”, Ruutiainen nostelee ruukusta pumpulia muistuttavaa kuitua.

Ruokohelven etuihin kuuluu neutraali pH-arvo. Sitä ei tarvitse kalkita yhtä paljon kuin turvetta.

Tänä keväänä ruokohelpeä kokeillaan myös puuntaimien kasvatuksessa.

Yrityksen pääomistajalle, farmaseuttina perheensä elättävälle Pekka Hopulle kokeilut edustavat kullanarvoista työtä.

”Kasvikuitujen toimivuutta kasvualustana kukaan ei ole tutkinut. Meidän pitää varmistaa tuotteen laatu, jotta sitten kun viljelijät tähän siirtyvät, heillä on jo kaikki tieto ja paras mahdollinen koostumus käytössään. Ei tutkimatonta tuotetta voi päästää markkinoille”, hän myöntää.

”Keski-Euroopassa ei ole turvetta saatavilla yhtä lailla kuin Suomessa. Siellä kaivataan kuumeisesti vaihtoehtoja. Toivon, että uusi kasvualusta voisi poikia töitä niin maanviljelijöille kuin koneyrittäjillekin”, Hoppu visioi.

Siinä missä turve on hiilinielu sekä laadultaan vaihtelevainen ja hitaasti uusiutuva luonnonvara, ruokohelpi, järviruoko ja meriruoko uusiutuvat vauhdilla.

Niiden keräysmenetelmiä pitää vain kehittää nykyisestään, Hoppu sanoo.

Kiteeläinen maanviljelijä Timo Ikonen kuljettaa traktorilla paalilastin koemaatilan pihaan. Hän myhäilee Madon ja mullan maksavan ruokohelvestä paremmin kuin Vapo.

”Rikkaruohon laillahan helpi kasvaa, satoa saa pienellä lannoituksella. Nyt kun Vapo ei enää ruokohelpeä osta, myyn mielelläni Kiteen madolle ja mullalle. Ruokohelpi korjataan varhain keväällä, mikä sopii maatilan aikatauluihin”, Ikonen sanoo ja nostelee kuormaimella paalit pinoon pihamaalle entisten jatkoksi.

Helpisatoa saa yli 3 000 kiloa hehtaarilta.

Tavoitteena on mahdollisimman kuiva korsi ja paalia kohden 220 kilon paino. Tällä hetkellä yksi paali voi kuitenkin painaa jopa 300 kiloa kevään runsaiden sateiden takia.

Karjattomalla maatilalla navetan entisillä lanta-alustoilla on hyvä työstää kasoittain murskattua ruokohelpeä.

Tilan omistaja, kemian diplomi-insinööri Pasi Rouvinen on saatu multayhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oman tilan ulkopuolisen työnsä ohessa.

”Minulle ruokohelpi on maanviljelyksen lailla harrastetoimintaa. Kyse on start up -vaiheessa olevasta yrityksestä, jonka näkymät ovat hyvät. Myyntiä saatamme käynnistää ensi vuonna, kunhan tuotteesta saadaan kullekin asiakasryhmälle räätälöityä parhaiten sopiva versio”, Rouvinen kaalailee.

Hän muistuttaa, että vaikka Suomessa turpeeseen on totuttu, maailmalla turvevapaasta tuotannosta puhutaan koko ajan enemmän.

Osa helpikasoista on tarkoitettu kuivikkeeksi.

Ismo Ruutiainen vakuuttaa, että hevostiloille helpimurske sopii hyvin, koska se pölyää vähemmän kuin olki tai puru.

Yhdessä kasassa vaikuttaa olevan jo varsin maatunutta multaa, mutta missä piileskelevät ne yhtiön nettisivuilla mainostetut madot?

”Pelkässä kuidussa ei riitä ravinteita madoille. Meillä pitäisi olla lisänä maatunutta ruoka-ainetta, jotta saisimme madot elämään ja voisimme tutkia, miten ne toimivat maanparannuksessa”, Pekka Hoppu sanoo.

Ismo Ruutiainen huokaa, että matoihin ei ole kenenkään aika toistaiseksi riittänyt. Niitä ei ole kuitenkaan unohdettu.

”Nyt meillä on kaksi tuotetta, kasvualusta ja kuivike. Matokasvatuksessa olisi myös mahdollisuuksia paljon: maatuvan jätteen kierrättäminen matojen kautta on energiatehokasta, madot tuhoavat tauteja ja matojen lantana ravinteet muuttuvat helposti kasvikunnan hyödynnettäviksi”, Ruutiainen pohtii tulevaisuuden maailmaa, jossa matokompostorit nousevat arvoon arvaamattomaan.

Hoppu pääsi Amerikan matkallaan toteamaan, että madonviljelystä voi saada ison bisneksen. Eri puolella Eurooppaa kalastusharrastajat ostavat Hollannissa kasvatettuja ja sieltä tuotuja matoja.