Kantri hirnuu Kurikassa

Antti Savolainen 

Kantri on fiksu ja rauhallinen. Se pysyy aidoissa ja on naisten käsiteltävissä. Ei ole niin kuin jotkut orit, että tarvitsee miehen taluttamaan molemmille puolille, kertoo Annamari Lehtonen. Hän vastaa 4-vuotiaan Kantrin hyvinvoinnista yhdessä miehensä Karin kanssa.

Kantri on myös saanut alkunsa Lehtosilla, kirjaimellisesti. Kantrin isä Tume on Lehtosten siitosori.

”Kantrin emä siemennettiin täällä ja saatiin kuin saatiinkin kantavaksi, vaikka sillä oli jossain vaiheessa ollut ongelmia tiinehtymisen kanssa. Voi sanoa, että Kantri on meillä tehty”, Annamari Lehtonen kertoo.

Kantrin nimi juontaa juurensa emästä, joka oli nimeltään Masurkka. Omistajiksi ja kasvattajiksi merkittyjen kurikkalaisten Emma ja Laura Marttilan isä Juha Marttila kertoo, että hevonen on koko perheen projekti. Jo sen emä on syntynyt Marttiloilla.

”Kantri-nimi ei aluksi meinannut kelvata Suomen Hippokselle. Muutamaa vuotta aiemmin oli rekisteröity hevonen nimeltä Kantti, ja nimissä pitäisi olla vähintään kahden kirjaimen ero. Paperit tulivat jo kertaalleen takaisin, mutta kun soitin Hippokseen ja perustelin nimeä, niin se sitten kelpasi.”

Ravurin uraa aloitteleva Kantri on neljän sisaruksen sarjan viimeinen. Masurkka kuoli kun Kantri oli 1,5-vuotias.

”Kantri oli jo varsana kiltti ihmiselle eikä turhia hätäillyt. Ajolle opetuskin sujui hyvin. Laitumella se kyllä pomotti toisia varsoja ison kokonsa turvin.”

Kantri tuli Kari Lehtosen valmennukseen vuosi sitten, kun edellinen valmentaja, Juhan serkku, Hannu Marttila siirtyi hevosten parista muihin hommiin.

Viime talven peruskuntokaudella ori veti nelipyöräisiä painavia vankkureita rauhallisilla pitkillä lenkeillä. Kevään koittaessa siirryttiin kevyempiin kärryihin ja alettiin ajaa neljänä–viitenä päivänä viikossa 700–800 metrin vetoja eli niin sanottuja hiittejä. Samalla vauhtia kiristettiin hiljalleen. Välipäivät ori vietti tarhassa maisemia katsellen. Lupaavasti alkaneella kilpailukaudella valmennuskertoja on harvennettu.

”Kantrilla on harva askel ja pitkä liike. Se kehittyy koko ajan, vaikka on jo näissä ensimmäisissä kilpailuissaan näyttänyt vauhtivarojaan. Luulen, että sillä voisi ainakin 5-vuotiaana pärjätä jossain ikäluokkalähdössäkin”, tuumii valmennuksesta vastaava Kari Lehtonen, joka treenaa kaikkiaan pariakymmentä hevosta. Lisäksi työn alle on tulossa melkoinen lauma nuoria hevosia.

”Ainahan on odotuksia, kun hevosen itsellään pitää. Jos jossain vaiheessa tulisi radalta sen verran rahaa, ettei menisi ihan tappiolle... Olen sanonut, ettei hevosen kanssa tarvitse kiirehtiä ja hyvin Kari ja Annamari ovat uskoneet”, Juha Marttila toteaa, kun puhe kääntyy odotuksiin hevosen kilpailu-uran suhteen.