Ruokakauppaa odottaa uusjako
Kotimaisten kauppaketjujen valtiksi jää paikallinen ruoka, jota pitää kuitenkin halpuuttaa, jotta ketju pysyisi hengissä.20.11.201701:00
Tähän kirjoitukseen liittyy pari varoitusta.
Ensinnäkin tiedot saattavat perustua suureen sumutukseen, jolloin koko ajatuskehitelmä on pelkkää puppua.
Olen näet antanut kertoa itselleni, että ruokakauppaa odottaa valtava murros. Suomeen vyöryy kansainvälisiä kauppajättejä, jotka eivät piittaa suomalaisesta ruuasta. Kotimaiset kaupat katoavat ja maatalous loppuu.
Kehitys on kuitenkin hidas. Kauppaketjut lihovat maa ja alue kerrallaan ja kyykyttävät mennessään tehtaita, jalostajia, viljelijöitä ja työntekijöitään. Jo nyt suomalaiset tavarantoimittajat kertovat (nimettöminä), että kauppa muuttelee sopimuksia yksipuolisesti.
Kauppa pelkää ja palvoo kuluttajaa, jolle pitää tarjota paljon ja halvalla ja jota pitää sitouttaa ja saada tulemaan toistekin.
Myös Lidl pelottaa.
Suomessa ruokamarkkinasta kisaavat S-ryhmä, Kesko ja Lidl. Kaksi ensimmäistä muistuttaa mielellään olevansa Lidliä pienempiä, kun katsotaan rajojen taakse. Suomen suurimman, S-ryhmän, myynti on 6,8 miljardia euroa, Lidlin yli kymmenkertainen koko Euroopassa. Euroopan kymmenenneksikin suurin ketju on kuusi kertaa ässää isompi.
Lidlin kerrotaan voivan ostaa tavaroita maailmalta suomalaisia ketjuja halvemmalla, koska se ostaa enemmän. Niitä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse myydä Suomessa alimmalla hinnalla, vaan täällä voi kerätä katetta.
Lidlin tuotevalikoima on alle kymmenesosa isojen markettien nimikkeistöstä, mutta osuus koko Suomen ruokamyynnistä kymmenisen prosenttia. Kapean valikoiman vuoksi myynti keskittyy muutamiin perustuotteisiin, kuten maitoon. Niissä markkinaosuus on ehkä viidennes.
Lidl avaa lähiaikoina Suomen kasvukeskuksissa puolensataa uutta kauppaa. Muut ketjut muistuttavat pitävänsä puotejaan pystyssä sielläkin, missä suurimmat ihmismassat eivät vaella – maaseudulla.
Ne varoittavat, että Lidl haukkaa ensin markkinat, tappaa ainakin toisen kilpailijan ja lisää sitten tuontiaan. Ja että Suomen porteilla kolkuttelee muitakin halpaketjuja.
Lidl on juuri mennyt Baltiaan, mistä S-ryhmä on vetäytynyt, ja isojen hypermarketien ketjut ovat edenneet jo Puolaan. Rintamia rakennetaan kuin sodassa ikään.
Isona peikkona mainitaan myös verkkokauppa, joista sadan miljardin myyntiä pyörittävä Amazon myy jo ruokaa.
Valtaosa Suomessa myydyistä elintarvikkeista on kotimaisia, Lidlilläkin puolet. Kaksi muuta näpäyttävät, että toinen puolikas on siis tuontia.
Kotimaisten ketjujen valtiksi jää paikallinen ruoka. Sitä pitää kuulemma halpuuttaa, jotta kotimainen elintarvikeketju pysyisi hengissä ja kauppa omissa käsissä.
S ja K voisivat myös tiivistää yhteistyötään kansainvälisten kumppanien kanssa, kuten S-ryhmä onkin tehnyt jättimäisen Tescon kanssa. Suhde on toistaiseksi kovin yksipuolinen, sillä suomalaisen ruuan vienti kaupan kautta on vielä vaatimatonta.
S-ryhmälle kaksisuuntainen ruokakauppa on pian erityisen helppoa, kun se saa ensi vuonna valmiiksi Euroopan suurimman ja automatisoiduimman logistiikkakeskuksen Sipoossa. Ainakin tuonti helpottuu.
Ai niin, se toinen varoitus. Tämä tarina saattaa olla totta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
