Kaivosverot valtion maksettaviksi

Kaivosyhtiöillä oli syytä riemuita hallituksen budjetti­riihen antia, kun korvauksena 25 miljoonan kaivosverosta päätettiin jatkaa öljystä sähköenergiaan siirryttäessä vauhdilla kasvavaa sähköveron tukea, vaikka se oli jo päätetty lopettaa. Se oli Kaivosteollisuus ry:n mukaan pari vuotta sitten 30 miljoonaa euroa.

Erikoista oli, että valtion­varainministeri taisteli siitä, ettei kaivosvero saa valtion kassaan tuoda euroakaan. Vihreät tulivat avuksi: Jatketaan hallitussopimuksessa jo lopetettavaksi sovittua sähköverotuen maksua kaivosyhtiöille, ja ohjataan kaivosverosta vain 10 miljoonaa valtion kassaan. Sopu syntyi.

Keskustan kaivospoliittisen työryhmän puheenjohtaja Markus Lohi linjasi sitten kaivosveron toteutusta Sompio- lehdessä 15.9: ”Minusta paras tunnusluku olisi rikasteesta saatava nettovoitto. Se laskettaisiin ennen korkokuluja ja tilinpäätössiirtoja, konserniavustuksia ja muita vähennyksiä. Kaivosvero kannattaisi sitoa tähän”.

Huonosti on Lohi perehtynyt kaivosyhtiöiden toimintaan.

Lohen mallilla Bolidenin Kevitsa maksaisi kaivosveroa 5 prosentin verolla nyt 0,25 miljoonaa. Kun valtio maksaa sähköverotukea Bolidenille jo nyt ainakin 5 miljoonaa, jatkossa enemmän, niin kenen pussiin kaivosvero euroja toisi, kenen pussista vie?

Kittilän kultakaivos – joka perustettiin ennen kuin Mauri Pekkarinen kerkesi kaivoslakia uusimaan – maksaisi Lohen mallilla nyt kaivosveroa 5,85 miljoonaa euroa.

Bolidenin Kevitsaan verrat­tuna Kittilän Agnico Eagle -yhtiö edustaa kyllä parempaa yhteiskuntavastuuta veronmaksajanakin. Näkyvänä miinuksena siellä on vain liike­voittojen – tähän mennessä noin 200 miljoonaa – tuloutus verottomana, ja verotettavan tulon vähennyksiin kirjattuna ulkomaille. Suomalaiselle yhtiölle, vailla ulkomaisia konsernirakenteita se ei olisi mahdollista. Yhteisöverossa (11 vuoden ajalta) se on merkinnyt meille 40 miljoonan euron menetystä.