Reilua kilpailua puumarkkinoille – toivottavasti

Vuosi 2017 oli ennätyksellinen puukauppavuosi. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo kiittää siitä (MT 5.2.) heittämällä epämääräisiä syytöksiä MTK-johdolle ja metsänhoitoyhdistyksille.

Olemme Salon kanssa samaa mieltä, puukauppa perustuu luottamukseen. Tuhannen taalan kysymys on, lisääkö vai vähentääkö Salon kirjoitus sitä?

Salo ihmettelee, miksi MTK puolustaa metsänhoitoyhdistyksiä ja metsänomistajia? Siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat MTK:n jäseniä ja metsänomistajien tilipussiin katkonta vaikuttaa yksikköhintoja enemmän.

Miksi Salo puolustelee metsäteollisuusyrityksiä? Aivan samasta syystä, palkanmaksajiensa taloudellisen intressin takia!

Salo toteaa edunvalvonnan ja liiketoiminnan olevan kuin tuli ja vesi, mutta toivoo, että MTK sekoittaisi niitä edelleen.

Metsäteollisuus ry:n jäsenfirmojen kannattaisi kertoa toiveensa ja tavoitteensa myös omalle järjestölleen. Viesti firmoista on ollut, että Salon mainitsemista asioista he eivät edes neuvottele MTK:n kanssa, vaan suoraan metsänhoitoyhdistysten kanssa.

MTK ei siis johda yhdistysten palveluliiketoimintaa tai hallinnoi niiden tietovarastoja. Toivottavasti tilanne on sama myös Metsäteollisuus ry:ssä, Salon tekstistä saa kyllä hieman toisenlaisen kuvan.

Esimerkki markkinoiden avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä:

Koko sektori on investoinut miljoonia sähköiseen puukauppapaikkaan Kuutioon. Kuution yksityismetsien tarjonnasta noin 90 prosenttia tulee metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupoista.

Suurin uhka palvelun onnistumiselle näyttää olevan se, kunnioittavatko metsäteollisuusyritykset metsänomistajien antamia valtakirjoja. Tällä hetkellä eivät näytä kunnioittavan!

Kun Salolla on kova hinku sekaantua markkinoihin, tästä voisi aloittaa. Suoristaa omien jäsentensä rivit hyvän kauppatavan mukaiseksi!

MMM:n puumarkkinatyöryhmässä katkontatietojen avoimuuden lisäämiskeskustelu lopetettiin yhden Metsäteollisuus ry:n jäsenen toimesta. Tultiin liian lähelle kilpailulainsäädännön asettamaa rajaa. Harjoitusta jatkettaneen kilpailujuristeilla vahvistettuna.

Katkontatietojen läpinäkyvyyteen on olemassa yksikertaisia ratkaisuja: Runkohinnoittelu tai se, että puuta ostava yritys esittää leimikkokohtaisen tukkiprosentin tarjouksessa.

Kolmas vaihtoehto on se, että metsänhoitoyhdistykset tekevät jäsentensä edunvalvontaa katkonta-aineiston avulla. Katkonnan vertailu on metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä yksittäisessä puukaupassa, millään metsänhoitokustannusten säästämisellä ei päästä lähellekään samaan.

Jos siinä on ongelmia tai huomautettavaa, alas norsunluutornista ja neuvottelemaan yhdistysten kanssa.

MTK on useiden vuosien ajan viestinyt metsänomistajille erittäin vastuullisesti puumarkkinoiden tilanteesta. Tämä on mahdollistanut puumarkkinoiden suotuisan kehityksen ja uudet investoinnit. Tällä vastuullisella tiellä aiomme edetä vastakin.