S-ryhmän pilkkomista on harkittava
29.8.201802:00
Kotimainen maatalous rämpii rajussa kannattavuuskriisissä.
Viime vuoden märkä ja kolea kasvukausi sekä kuuma ja kuiva kuluva kesä ovat kärjistäneet ongelmia. Tilojen kassaa rasittaa kuitenkin kaikista eniten se, että tuottajahinnat ovat jo pitkään madelleet liian matalalla tasolla.
Kauppa ei ole valmis tinkimään katteestaan vaikka muu elintarvikeketju, alkutuotanto ja myös elintarviketeollisuus, on kovilla. Kaupan kovakorvaisuutta voi vain hämmästellä.
Kaupan rakenne Suomessa on äärimmäisen keskittynyt.
S-ryhmällä on 46 prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupasta. K-ryhmän osuus on puolestaan 36 prosenttia ja Lidlin hieman yli yhdeksän.
Kilpailuviraston määritelmän mukaan määräävä markkina-asema ilmenee mahdollisuutena estää tehokas kilpailu markkinoilla ja toimia merkittävässä määrin kilpailijoista, asiakkaista ja tavarantoimittajista riippumattomalla tavalla.
Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ei kohtaa riittävän voimakasta kilpailupainetta ja kyseisellä yrityksellä on siksi huomattava markkinavoima.
Suomen päivittäistavarakaupassa nämä negatiiviset lieveilmiöt ovat selkeästi näkyvissä.
Erityisen vahvasti asemaansa käyttää hyväkseen S-ryhmä.
Viime vuosina S-ryhmä on vyöryttänyt markkinoille halpuutuskampanjoita toisensa perään. Kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan halpuutus tulee edelleen jatkumaan (MT 15.8.2018).
Kysymys kuuluu, onko S-ryhmän sisällä päätetty suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta?
Kun ruokaa markkinoidaan korostetusti halvalla hinnalla, ei kotimaisuudella tai laadulla, ovat seuraukset viljelijälle karvaat.
Näyttää vahvasti siltä, että edes käsillä oleva uhka ruuantuotannon omavaraisuuden hupenemisesta ei kiinnosta S-ryhmää.
On käynyt selväksi, että kaupan hyvään tahtoon ja vastuullisuuteen vetoaminen kaikuu kuuroille korville.
Valtiovallan toiminta asiassa on ollut hidasta ja pehmeää. Maatalouden kannattavuuskriisin syitä ja mahdollisia ratkaisuja on selvitetty, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
Nyt selvitystyötä johtaa vuorineuvos Reijo Karhinen, jonka pitäisi vuoden loppuun mennessä keksiä keinoja maataloustuotannon kannattavuuden parantamiseen pysyvällä tavalla.
Tilanne on niin paha, että tarvittaessa kilpailuviranomaisten ja valtiovallan olisi oltava valmiita harkitsemaan nykyistä huomattavasti kovempia toimia kauppaa vastaan.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on väläyttänyt aiemmin kesällä S-ryhmän pilkkomista (MT 11.6.2018), jotta markkinatilanne saataisiin normalisoitua ja elintarvikeketju toimimaan reilummin.
Kilpailulainsäädännön synnyinmaassa Yhdysvalloissa on voimassa kilpailulaki, joka antaa liittovaltion viranomaisille oikeudet puuttua talouselämän kilpailua rajoittavaan liiketoimintaan.
Sherman Antitrust Actiksi kutsuttua lakia on sovellettu muun muassa 1900-luvun alussa pilkkomalla liian määräävään markkina-asemaan nousseita öljy- ja teräsyhtiöitä. Lakia on sovellettu myös muun muassa puhelinyhtiöjätti AT&T:n pilkkomiseen 1984 sekä ohjelmistoyhtiö Microsoftiin, joka myöntyi 1999 avaamaan rajapintojaan muille valmistajille.
Suomen olosuhteissa S-ryhmän pilkkomista on vakavasti harkittava. Päättäjien täytyy kiirehtiä asian selvittämistä EU:n kilpailuviranomaisten suuntaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
