Talous tarvitsee kriisin jälkeisen suunnitelman

Suomen, Euroopan ja maailman turvallisuus­ympäristö muuttui dramaattisesti Venäjän aloitettua julman sodan Ukrainassa. Myös Suomen talous kärsii. Taloudellinen toipuminen ja markkinoiden luottamuksen palautuminen kestävät vuosia. Kriisin keskellä on rohjettava katsoa eteenpäin ja laadittava suunnitelma talouden saami­seksi kasvu-uralle sodan jälkeen. Avain ovat investoinnit.

Ukrainan sota on yllättävä kriisi. Samaan aikaan olemme aikamme tärkeimmän tekno­logisen ja taloudellisen murroksen kynnyksellä. Yhtäältä ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava, jotta voimme rakentaa kestävän hyvinvointi­yhteiskunnan. Toisaalta digitalisaatio ja datatalous mahdollistavat hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden voimakkaan kasvun. Molemmat siirtymät edellyttävät investointeja.

Kriisissä tarvitaan kriisi­toimenpiteitä. Kun kriisi helpottaa, Suomen on päästävä mukaan digivihreän siirtymän investointiaaltoon, sillä muuten työpaikat ja osaajat valuvat muualle. EU on arvioinut, että pelkästään siirtymän toinen puoli, fossiilisista polttoaineista luopuminen, edellyttää vuosittain noin 2,3 prosentin suuruisia inves­tointeja suhteessa brutto­kansantuotteeseen. Kyse on noin kuudesta miljardista eurosta joka vuosi.

Digitaalisista investoinneista voidaan mainita kyberturvallisuuden vahvistamiseen, infrastruktuuriin ja tki-toimintaan tarvittavat investoinnit.

Investoinnit eivät yksinään ratkaise digitalisaation mahdol­lisuuksiin tarttumista ja ekologisten haasteiden ratkaisua, mutta ilman investointeja kaksoissiirtymä ei ole mahdol­linen. Samalla investoinnit luovat työtä, toimeentuloa ja vientimahdollisuuksia ympäri Suomen.

Esimerkkejä kaksoissiirtymän investoinneista ovat energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, yhteiskunnan sähköistäminen vähäpäästöisellä energialla, älykäs energia-, liikenne-, viestintä- ja ruoka­järjestelmä sekä älykkäät rakennukset. Nämä auttaisivat katkaisemaan riippuvuutemme Venäjästä, parantamaan kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta. Kotimaisen ruoan tuotannon varmistaminen ja kannattavuus ovat keskeinen osa huoltovarmuutta.

Suomen on parannettava resurssien tuottavuutta kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottamiseksi maapallon kantokyvyn rajoissa. Vähemmästä on saatava enemmän – erityisesti, kun emme voi tukeutua venäläisiin raaka-aineisiin.

Digitalisaation mahdollistama kiertotalous on keskeinen ratkaisu tuottavuuden parantamiseen. Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta linjaa, että resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

Jo ennen Ukrainan sotaa Suomi oli jäämässä investoinneissa jälkeen esimerkiksi Ruotsista. Työn tuottavuus ja investoinnit ovat Suomessa laahanneet viimeiset kymmenen vuotta. Pelkästään edellytyksiä luovat, perinteiset keinot eivät riitä tässä yhteis­kunnallisessa tilanteessa. Tarvitaan aktiivisempia toimia investointien vauhtiin saami­seksi. Kaksoissiirtymä on meidän aikamme “kuuhanke”.

Elämme myrskyistä aikaa. Suomen talouden saaminen kriisin jälkeen kasvu-uralle edellyttää strategista johtajuutta. Jotta investointien vauhdittaminen olisi tehokasta, toimenpiteitä keskitettävä ja rahoitusta suunnattava kaksoissiirtymää palveleviin investointeihin.

Poikkeustilanteissa julkinen sektori voi toimia investointien vauhdittajana. Se ei luo työpaikkoja, ne syntyvät yrityksiin, mutta valtio voi murroskohdissa vauhdittaa investointeja ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä. Valtiolla on työkalupakissaan keinoja, kuten luvituksen nopeuttaminen, osaamiseen panostaminen, kannusteet, ohjauskeinot, infrastruktuurin rakentaminen, julkiset hankinnat sekä suora rahoitus esimerkiksi inves­tointitukien kautta.

Ohjauskeinot on suunnattava yksityisten investointien houkuttelemiseksi strategisesti tärkeille alueille. Lisäksi on aktiivisesti viestittävä, mihin Suomi pyrkii. Strategisen vision muotoilu ja viestintä ovat itsessään tärkeitä keinoja investointien vauhdittamiseksi. Juuri tästä syystä monet muut maat, kuten Yhdysvallat ja Ranska, ovat julkaisseet investointiohjelmia.

Suomella on kaikki mahdollisuudet olla jatkossakin huippuosaamiseen ja teknologiaan pohjaava moderni hyvinvointi­yhteiskunta. Samalla Suomi voi näyttää mallia, miten tämä tehdään ekologisesti kestävämmin ja digitalisaation mahdollisuudet hyödyntäen. Ilman investointeja tämä ei onnistu.

Digitalisaation mahdollistama kiertotalous on keskeinen ratkaisu tuottavuuden parantamiseen.