Lapsilisillä lisää maisemaa
Jos lapsilisät uudistettaisiin ja syntyisi säästöjä, avartaisin niillä maisemaa ja Suomi-kuvaa, Eija Mansikkamäki kirjoittaa kolumnissaan.Kelan tuore pääjohtaja Lasse Lehtonen teki viime viikolla virkistävän ehdotuksen: lapsilisää voitaisiin maksaa eniten nuorille ja ensimmäisen lapsen saaville. Nykyisin summa on sama kaikille ja kasvaa lapsiluvun mukaan.
Nuoret tarvitsevat rahaa ja kannustusta lastentekoon enemmän kuin koulutetut ja elämänsä valmiiksi laittaneet nelikymppiset.
Olen pääjohtajan kanssa niin samaa mieltä! Siitä huolimatta, että lapsilisät olivat kolmen lapsen kanssa ja kotihoidontuella eläessä välttämätön apu omallekin perheelleni.
Jos muutos tapahtuisi ja rahaa jopa säästyisi, ohjaisin rahaa ensin vanhustenhoitoon ja seuraavaksi Suomi-kuvaan.
Mutta: vettä ei näy.
Näin kesällä moni matkailee kotimaassa ja katselee kartasta, minne mennä. Maa on täynnä järviä ja merenrantaa ja niiden reunoilla kiemurtelevia teitä.
Mutta: auton ikkunoista vettä ei näy.
Joku muistanee, kuinka sveitsiläiset matkailijat sanoivat minulle jo vuosia sitten, että Suomi on oikein kiva maa, mutta maisemat ovat heillä hieman, hmm, ”erilaiset”. Eli avarammat. Se on ilmeistä vuoristoisessa käkikellokylien maassa.
Suomalaista ruokaakaan ei täältä ollut oikein löytynyt, lähinnä pizzaa ja kebabia.
Minua hävetti.
Mutta yhä edelleen maisemat ovat piilossa, eikä ruoassa aina yritetäkään sellaisia elämyksiä, että matkailija kehuisi ja palaisi.
Mainoskuvien tarjontaa pitää liian usein hakemalla hakea.
Kuitenkin kaikkien ennusteiden mukaan Eurooppa kuumenee ja pohjoisen matkailu ja myös maata pitkin matkailu kiinnostavat yhä enemmän. Mitä tarjoamme tulijoille?
Norjassa näkyy vuonoja ja Ruotsissa idyllisiä pikkukaupunkeja puutarhoineen, mutta meillä mainoskuvien tarjontaa pitää liian usein hakemalla hakea. Palaako matkailija?
Lapissa koetetaan myydä ruska- ja hankimatkailun rinnalla kesää, mikä onkin oikein hyvä. Maisema vetää. Etelämpänä järvet pitäisi saada näkyviin.
Jos matkailua ja Suomen verotuloja ajatellaan, minua huolettavat enemmän pusikot kuin lupiinit.
Mutta kun vieraslajien kitkentään on kehitytty joukkoistamista ja sovelluksia, sama voidaan kai tehdä tienvarsien pusikoille? Näin tiekartta vastaisi maisemaa edes osan matkaa.
Revontulitakuuta ei anneta edes Lapissa, mutta meri- tai järvimaisematakuun voisi antaa, samoin saunomistakuun.
Kävin juuri Japanissa, missä ihmiset haaveilivat matkasta Suomeen, tähän muumien ja revontulien maahan. Auts. Revontulitakuuta ei anneta edes parhaaseen aikaan Lapissa, saati etelässä.
Sen sijaan meri- tai järvimaisematakuun voisi antaa, samoin saunomistakuun ja päälle vaikka diplomin.
Puhtaan ruoan mainosmaassa pitäisi saada maaseudun makuja joka kylästä, minkä toki tiedän haastavaksi. Japanissa myydään junamatkoille kauniita eväsrasioita täynnä erilaisia pieniä makupaloja.
Kuka kehittäisi Suomeenkin kylmäsäilytettävän makukimaran, jossa olisi perunaa, silliä, mustikkapiirakkaa, mämmiä ja leipäjuustoa lakkahillolla?
Mitä useamman matkailijan odotukset täällä täyttyvät, sitä useampi voi harkita myös muuttoa Suomeen. Verotulojen lisäksi tarvitsemme ihmisiä, ja mojova ensimmäinen lapsilisä voisi auttaa siinäkin.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








