Uuden metsälain ihmeellisyydet

Maa- ja metsätalousministeriö on marraskuussa 2012 julkaissut sivuillaan metsälainsäädäntöön tulevia uudistuksia. Uudistuksen tavoitte lienee sallia entistä monipuolisemmat metsänkäsittelymenetelmät ja parantaa niin sanotun ammattimaisen metsänomistamisen mahdollisuuksia.

Lainsäädännön uudistuksia perustellaan ylimalkaisesti nykyisen hallituksen esittelytapaan perustuvasti eli niukasti ja salailevasti.

Ympäristöministeriö on näköjään päässyt jälleen painamaan oman sormenjälkensä tähänkin lakiin. Meillä on jo nykyisellään aivan riittävän tarkat normit niin sanotun kymppipykälän muodossa, eikä niitä pidä enää mennä peukaloimaan. Samoin Suomen metsien sertifiointi on jo tehty peräti kahdella eri menetelmällä.

Huolestuttavin muutos on uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteen poistaminen.

Metsälehti Makasiinissa 2/2013 Mikko Riikilä toteaa muun muassa., että metsä on kelpuutettu lainoja turvaavaksi vakuudeksi 50–60 prosenttiin käyvästä arvostaan. Lisäksi hän jatkaa: ”Kun mikä tahansa puusto voidaan hakata, metsän vakuusarvo on kiinnityksen haltijan näkökulmasta huonommillaan vain paljaan maan arvo.”

Tätäköhän maan hallitus tosiaan tahtoo? Vaikuttaakin, että tämäkin lakiuudistus on vain hallituksen huonon lainvalmistelun jatkumoa.

Jos pankit joutuvat arvioimaan realistisesti metsämaan arvon huonoimman vaihtoehdon mukaisesti, metsämaiden arvo romahtaa. Omat ja lainarahansa ylikalliisiin metsätiloihin sijoittaneet joutuvat todelliseen ahdinkoon.

Silloinhan vakuudet eivät riitä, vaan lisävakuuksien puuttuessa moni metsiin sijoittanut menettää koko omaisuutensa USA:n asuntolainakuplan puhkeamisen tavoin.

Toisaalta nämä niin sanotut ammattimaiset metsätilalliset ovat itse omalla ahneudellaan aiheuttaneet oman ahdinkonsa hakkaamalla keskenkasvuiset metsänsä ennenaikaisesti lyhyen tähtäimen voiton tavoittelussaan.

Kuinka silloin käy koko Suomen talouden? Siirtyykö sama kuplan puhkeaminen myös pääkaupunkiseudun ylikuumentuneille asuntomarkkinoille?

Silloin ei auta Suomen Metsäkeskuksen johtajan Ari Einin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 13.5. esittämä mielipide, että vakuusarvojen putoamiseen löytyy joku ratkaisu. Pankit eivät ole oikea elin valvovan viranomaisen tehtävään. Yhteiskunnan on valvottava omaa etuaan ja estettävä lainsäädännöllä ylilyönnit.

Jos ratkaisut tehdään vasta lain voimaantulon jälkeen, on odotettavissa täydellinen katastrofi, jonka maksaa koko yhteiskunta.