Lukijalta: Suomen sisäinen turvallisuus vaatii pakolaisvakoilun kieltämistä

Ulkoministeri Elina Valtonen ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah osallistuivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin seurueessa lokakuun lopussa tämän vierailulle Kiinaan. Tapaamista isännöi Kiinan presidentti Xi Jinping. Kuvituskuva. Kuva: Emmi Syrjäniemi/Tasavallan presidentin kanslia

Suomen ulkopolitiikkaa on pitkään määrittänyt ihmisoikeusperustaisuus. Suomen ulkopoliittinen linja on ristiriidassa sen julkilausuttujen periaatteiden kanssa erityisesti Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin nähden. Kiinan uiguureihin kohdistuvat rikokset ihmisyyttä vastaan eivät ole saaneet merkittävää poliittista vastareaktiota Suomessa, vaikka monet Euroopan maat ovat tunnustaneet ne kansanmurhaksi.

Kiina käyttää uiguuriväestöä kohtaan järjestelmällistä väkivaltaa, jonka välineinä ovat pakkotyö, uudelleenkoulutuskeskukset ja maailman kattavin valvontateknologia. Alueen perinteiset elinkeinot ja elämäntavat on tukahdutettu, ja uiguurit pakotetaan assimiloitumaan Kiinan valtion "yhtenäisyyden" ideologiaan.

Ihmisoikeuksien puolustaminen on eettinen velvoite ja strateginen keino vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta. Suomi voi tehdä konkreettisia toimia, kuten vahvistaa ihmisoikeusperusteisia kauppapoliittisia linjauksia implemenoimalla EU:n yritysvastuudirektiiviä vahvemmat velvoitteet yritykselle.

Autoritääristen valtioiden painostuskeinot aiheuttavat turvattomuutta myös Suomen sisällä. Pakolaisvakoilu, jossa ulkomaiset valtiot tarkkailevat ja uhkaavat Suomessa asuvia ihmisiä, on kasvava uhka. Tällainen toiminta vaarantaa paenneiden yksilöiden oikeuksia sekä Suomen turvallisuutta. Erityisesti autoritaariset valtiot, kuten Kiina, Iran ja Venäjä, voivat harjoittaa pakolaisvakoilua.

Pakolaisvakoilun kieltäminen suojelisi haavoittuvassa asemassa olevia ja edistäisi Suomen asemaa ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Pakolaisvakoilun kriminalisointi olisi tärkeä askel. Tämä lainsäädännön muutos suojelisi uiguurien lisäksi myös muita yksinvaltaisista maista paenneita ja estäisi vieraan vallan mahdollisuuksia jatkaa ihmisoikeusloukkauksia Suomen rajojen sisäpuolella.

Pazilaiti Simayijiang

uiguuriaktivisti

Kohti uiguurien ihmisoikeuksia -hankkeen työntekijä

yhteiskuntapolitiikan opiskelija Helsingin yliopistossa