Lukijalta: Avarat sieraimet eivät pelasta kissaa lyhytkalloisuuden haitoilta

Kissanpäiviä. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

Kissojen ylijalostukseen herättiin viimein, kertoo otsikko MT:n verkkosivuilla (6.1.). Jutussa käsitellään kissojen ulkomuotojalostuksen ylilyöntejä, kuten persialaiskissan äärimmäisen lyhyeksi, eli brakykefaaliseksi, jalostettua kalloa.

Brakykefaalisen hengitystieoireyhtymän (BOAS) esiintyvyyttä suomalaisilla persialais- ja exotic-kissoilla ei liene laajamittaisesti kartoitettu. Voinemme kuitenkin sekä eläinlääkäreiden esittämien asiantuntijanäkemysten että persialaisen ja exoticin kasvatuksen tavoiteohjelmasta löytyvien tietojen perusteella päätellä, etteivät näiden kissojen hengitysvaikeudet ole ennenkuulumattomia.

Vuonna 2016 julkastussa suomalaistutkimuksessa selvisi, että persialaiset ja exoticit ovat muihin rotuihin nähden yliedustettuina sellaisissa silmä- ja hammassairauksissa, joiden voidaan nähdä olevan suoraa seurausta ääribrakykefaalisesta kallosta. Tähän tutkimukseen MT:n haastattelema persialaiskasvattajakin oletettavasti viittasi väittäessään virheellisesti, ettei persialainen ole muita rotuja sairaampi.

Maailmalla tutkijat ovat havainneet äärimmäisen lyhyt- ja kupolikalloisen persialaiskissan voivan kärsiä neurologisista ongelmista, kuten pikkuaivojen tyräytymisestä selkäydinkanavaan, kun ne eivät mahdu omalle paikalleen kallon takaosaan.

Persialaiselle ja exoticille tyypillinen rauhallinen luonne saattaa joidenkin tutkijoiden mukaan olla seurausta lyhyen ja ahtaan kallon häiriinnyttämästä aivotoiminnasta ja passiivisuutena ilmenevistä neurologisista ongelmista. Tutkijat sanovat näiden kissojen korostuneen rauhallisuuden voivan johtua myös heikentyneestä hapenottokyvystä.

Avoimet sieraimet voivat vähentää hengitysvaikeuksia. Muilta lyhytkalloisuuden aiheuttamilta terveys- ja hyvinvointiongelmilta ne eivät kissaa kuitenkaan pelasta.

Sari Toivola

eläinten hyvinvointiaiheisiin erikoistunut viestinnän asiantuntija