Liikunnan harrastaminen on helposti niin hirveää, että tulee kauhea kiire tehdä kaikkea muuta
Liikunnan pitäisi olla yhtä olennainen osa elämää kuin hengittäminen tai nukkuminen. Sen sijaan siitä on tullut monelle epämieluista suorittamista.
Arkiliikunnan lisääminen on ainoa keino suomalaisten kunnon kohentamiseen. Kuva: Vesa-Matti Väärä28.5.202319:00
”Liikunta auttaa vaivoihin, mutta niiden hoitoon on myös lääke.” Tämä takavuosien mainoslause on pyörinyt viime aikoina mielessäni, sillä vaivat ovat todellakin lisääntyneet ja lääkkeitä kuluu ennätysmäärä.
Koska suomalaiset jämähtivät paikoilleen, liikkumattomuudesta seuraa UKK-instituutin mukaan 3,2 miljardin euron kulut vuosittain. Hallitusta hommaavat puoluepomotkin ovat tämän huomanneet ja suunnitelleet parannuksia kävelykokouksella.
Sote-sektorin liikakuormitusta on pystyttävä purkamaan ennaltaehkäisevästi, koska se on halvinta ja lisää ihmisten elämän laatua eniten. Liikunnalla ja ravitsemuksella on tässä tärkeä rooli.
UKK-instituutin mukaan 57 prosentille tärkein este liikunnan harrastamiselle on ajan puute.
Ymmärrän tämän erittäin hyvin. Liikunnan harrastaminen voi olla niin hirveää, että tulee kauhea kiire tehdä kaikkea muuta.
Keskustelu liikunnasta saa usein surullisia piirteitä, joissa liikkumattomia pyritään häpäisemään ja pilkkaamaan. Lisäksi siinä viljellään yleistä harhaluuloa, jonka mukaan hoikka ja terve ovat synonyymeja.
Liikunnalliset ihmiset ovat hyvin moninainen joukko ja siihen ovat tervetulleita kaiken kokoiset ihmiset. Kenenkään ei tarvitse laihduttaa saadakseen nauttia ja iloita elämästään ja liikunnasta.
Monelle on jäänyt koululiikunnasta muistoja, joissa liikuntasuoritukset voi tehdä joko oikein tai väärin ja niissä voi olla hyvä tai huono. Totuus on, että jokainen liike on onnistuminen.
Liikuntaharrastuksen järjestäminen vaatii vähän liikkuvalle suunnittelua, aikatauluttamista ja usein myös välineitä. Jo pelkästään näiden järjestämiseen kuluu aikaa ja vaivaa.
Mielestäni liikuntaharrastukset ovatkin suomalaisten liikkumattomuuteen riittämätön ratkaisu.
Liikunnan pitäisi olla yhtä olennainen osa elämää kuin hengittäminen tai nukkuminen. Pelkällä harrastamisella liikunnantarvetta on hyvin vaikea tyydyttää.
Jotta saamme aikaan merkittävän muutoksen, on keinojen oltava jämäköitä ja aidosti hyvinvointia lisääviä. Yksilöitä haukkuva kuripuhe on syytä unohtaa.
On aika kääntää katse arkeen ja muistettava, että sitä on muutettu merkittävillä tavoilla myös aikaisemmin. Esimerkiksi tupakoinnin vähentäminen on hieno menestystarina, jossa muutokset kohdistettiin nimenomaan yhteiskunnan sääntöihin ja normeihin.
Tupakoinnista tehtiin vaikeaa ja kallista. Samalla tavalla liikkumattomuuden ratkaisemiseksi autoilua on pakko rajoittaa. Lyhyiden matkojen ajaminen autolla aiheuttaa yhteiskunnalle valtavat kustannukset terveysmenoina.
Kävelystä ja pyöräilystä on tehtävä mahdollisemman helppoa, turvallista ja arvostettua kouluissa, työpaikoilla ja vapaa-ajalla. Autoiluun rohkaisevia rakenteita on nyt tarve purkaa samalla kun huolehditaan, että liikuntarajoitteisten mahdollisuudet osallistua toteutuvat tasa-arvoisesti.
Kansanterveys on niin pahassa kriisissä, että hallitusneuvottelijoiden on syytä tarttua myös elintarvikkeisiin. Sokerivero on toteutettava ja viinit pidettävä pois ruokakaupoista.
Kirjoittaja on MT:n verkkopäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
