Onko aiemmista IT-uudistuksista otettu oppia? Tietojärjestelmistä voi tulla sote-uudistuksen sudenkuoppa

Meneillään oleva Sote-uudistus on osoittanut valtion ohjauksen puutteellisuuden tietojärjestelmien rakentamisessa ja hallinnoimisessa.

Valtio on ohjannut hyvinvointialueiden IT:n kehittämistä rahoituksen kanavoinnilla. Kiireessä rakennettavat hyvinvointialueet ovat voineet ratkaista tietojärjestelmäkokonaisuutensa itsenäisesti, mikä on johtanut erilaisiin valintoihin satojen miljoonien eurojen hintaisten tietojärjestelmien kehittämisessä.

Ongelmia on pyritty ratkaisemaan kilpailuttamalla asiakas- ja potilastietojärjestelmiä vaihtelevalla menestyksellä. Henkilöstö- ja palkkahallinnon sekä taloushallinnon järjestelmien hankintaa ei ole voitu kilpailuttaa hallituksen asettaman tiukan aikataulun ja riittämättömien resurssien vuoksi, vaan hyvinvointialueet ovat joutuneet turvautumaan julkisten in-houseyhtiöiden palveluihin.

Toiminnan aloittaminen vuoden 2023 alussa vaati hyvinvointialueille omat järjestelmänsä, joiden käyttöönotto on ollut pakko tehdä nopeasti ja usein ilman kunnollista riskienhallintasuunnitelmaa. Tästä esimerkki on paljon negatiivista julkisuutta saanut Helsingin palkanlaskentapalvelu, jonka toimittaja on in-houseyhtiö Sarastia Oy. Sama in-houseyhtiö tulee toimittamaan palkanlaskentapalvelut viidelle hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoitus tulee valtiolta, joten myös kehityskulut valuvat suoraan valtion kassasta. Valtion budjetoima 440 miljoonan euron ICT:n kehittämisrahoitus soteuudistukselle on jo nyt loppumassa, ja lisärahoitusta annetaan tipoittain hyvinvointialueille hakemusten perusteella.

Vaikka valtion tiukka rahoituspolitiikka on aiheuttanut haasteita hyvinvointialueiden IT:n rakentamiselle, on se myös tuonut mukanaan positiivista tekemisen kulttuuria. Hyvinvointialueet ovat joutuneet miettimään huolellisesti, mikä on olennaista toiminnan aloittamisen kannalta.

Tässä kohtaa ei pyritä täydellisyyteen vaan toteutetaan moneen kertaan karsittu minimi-kokoonpano ja keskitytään sen toteutukseen. Jatkokehitys ja toiminnan virtaviivaistaminen tapahtuu käyttöönoton jälkeen, johon tullaan tarvitsemaan huomattava lisärahoitus.

Seuraava, jo tunnistettu iso uudistushanke on työ- ja elinkeinopalveluiden (TE) järjestämisvastuun siirto kunnille 1.1.2025.

TE-palveluita koskevassa uudistuksessa kunnille siirretään pääosa nykyisin TE-toimistojen vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista. Uudistuksessa pääosa TE-keskusten henkilöstöstä siirtyy kunnille.

Keväällä lausuntokierroksella ollut TE 2024 -uudistus- lakiluonnos määrittelee järjestämisvastuun kriteeriksi 20 000 henkilön työvoimapohjan, jolloin kyseeseen voivat tulla myös yhteistoiminta-alueet. Lakiluonnoksen mukaan kunnat voivat päättää, käyttävätkö ne valtion tarjoamaa asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta vai jotain muuta, itse hankkimaansa asiakastietojärjestelmää.

Keväällä 2021 aloitettiin TE-palveluiden kuntakokeilu, jossa mukana yhteensä 25 kokeilualuetta ja 188 kuntaa. Kuntakokeilussa oli vaarana, että alueet alkavat suunnittella omia asiakastietojärjestelmiä alueilleen, jolloin tulee paljon rinnakkaisia järjestelmiä, asiakastiedot pirstoutuvat ja kokonaiskulut nousevat.

Ministeriö korjasi kevään lausuntokierroksen jälkeen lakiesitystä heinäkuussa ja asetti kunnille käyttövelvoitteen valtion asiakastietojärjestelmään. Tällöin voidaan varmistaa asiakastietojen yhtenäiset kirjauskäytännöt sekä vähentää tietoturva- ja -suojariskejä. Lisäksi vältetään hankintalainsäädännöstä aiheutuvat haasteet ja saadaan tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset hallintaan.

Lakiehdotus on menossa eduskunnan hyväksyttäväksi syksyllä.

Vaikka käyttövelvoite onkin hyvä alku tietojärjestelmien käytön harmonisoinnissa, pitää uudistuksissa huomioida koko toimintaketju kokonaisarkkitehtuurin, avointen rajapintojen, automatisoitujen prosessien ja strategisten muutosjohtamisen osalta. Valtakunnallisissa uudistuksissa tämä vaatii yksiselitteistä, kokonaisvaltaista valtion ohjausta.

Hannu Vilpponen

post doc -tutkija

Tommi Mikkonen

professori

Reetta Ghezzi

tohtorikoulutettava

Jyväskylän yliopisto