Valon tuojasta tunteiden tulkiksi

Kynttilä keksittiin todennäköisesti siksi, että tarvittiin valoa.

Ehkä jo muinaiset egyptiläiset osasivat valmistaa kynttilöitä, sillä kynttilänjalkoja on löydetty 1600-luvulta ennen ajanlaskumme alkua.

Tali- ja vahakynttilät tunnettiin jo Roomassa, missä niitä valmistettiin sydänlankaa kastamalla sulaan taliin tai vahaan.

Kristillinen kirkko otti hyvin varhaisessa vaiheessa kynttilät siipiensä suojiin ja kynttilöillä on edelleen vahva rooli erilaisissa kristillisissä juhlissa ja kirkonmenoissa.

Palava kynttilä on uskon ja rukouksen vertauskuva. Ensimmäinen kristitty keisari, Constantine, käytti kynttilöitä pääsiäisjumalanpalveluksessa 300-luvulla. Samainen keisari perusti kynttilänpäivän, jota vietetään edelleen.

Suomessa kynttilät yleistyivät 1800-luvun loppupuolella. Maaseudulla kynttilä syrjäytti päreen valon lähteenä 1800-puolivälin tienoilla.

Ensimmäiset omat niin sanotut vuotuiskynttilänsä talonpojat ovat todennäköisesti sytyttäneet jouluaattoiltana. Talontyttärillä oli tapana viedä kolmisydäminen kynttilä joulukirkkoon ja asettaa se sytytettynä lukulaudalle eteensä.

Jouluna poltettiin pitkiä ja paksuja kynttilöitä, jotka paloivat koko jouluyön pirtissä, navetassa ja tallissa.

Steariinikynttilät keksittiin Ranskassa 1800-luvun alkupuolella. Suomessa niitä alkoi olla kaupan 1870-luvulta lähtien.

Moni joulun perinne on kotiutunut Suomeen Saksasta, näin myös adventti- ja kuusenkynttilät. Kuusenkynttilöistä löytyy tietoja jo 1600-luvun Saksasta. Kerrotaan, että Martti Luther olisi keksinyt valaista kuusen kynttilöin, koska hän halusi näin kuvailla talvista tähtitaivasta perheelleen.

Sortovuosina kynttilöiden polttaminen sai poliittisen merkityksen. Kynttilöitä poltettiin Runebergin päivänä 5.2. protestina venäläistämistä vastaan.

Kynttilöiden sytyttäminen haudoille jouluaattona on suhteellisen nuori perinne Suomessa, ja tämänkin perinteen juuret juontavat Saksasta. Ensimmäinen tieto Suomesta on vuodelta 1921, jolloin ylioppilas Lyyli Grotenfelt sytytti kynttilän sisarensa Kyllikin haudalle Helsingissä. Sotien jälkeen tapa levisi koko Suomeen.