Hengähdyspaikka: Liikunnan mieli

Mens sana in corpore sano – terve sielu terveessä ruumiissa. Tunnen tämän todeksi, kun hiihdän jylhään pohjoissavolaiseen metsään liipatulla ladulla. Vastamäki jyrkkenee, sydän hakkaa – jaksaa, jaksaa.

Tunne oli toisenlainen muutama vuosi sitten. Silloisen pääministerimme esimerkkiä seuraten päätin urheilla kymmenen tuntia viikossa ruuhkavuosien tiukan tahdin kirittämänä. Kolmen kuukauden kuluttua olin elämäni kunnossa, kunnes ruumiini alkoi hajoilla sieltä ja täältä.

Kivut veivät liikunnasta ilon ja toipumisen epävarmuus innon. Telakalla vietetyn vuoden tuloksena opin kunnioittamaan ikääntyvää kehoani: lämmittelemään, venyttelemään ja antamaan periksi.

Liikunta lisää hyvinvointia: se kohottaa itsetuntoa, parantaa mielenterveyttä ja vähentää stressiä. Verenkierron, aineenvaihdunnan ja lihaskunnon parantuessa myös sairastuvuus alenee. Dopamiini ja endorfiini tuottavat välitöntä nautintoa sykettään nostattavalle.

Kuntoilu on hyväksi jokaiselle, muttei kaikille kivaa. Koulun kunujaoissa viimeisinä valitut tuskin muistelevat kaihoisasti kokemuksiaan.

Geeniarpajaisissa osalle lankeaa tutkitusti työläämmät lähtökohdat, sillä 10–15 prosenttia ihmisistä ei saa liikunnasta lainkaan mielihyvää. Nautit tai et, vuodenvaihteessa kuntoilukeskukset kansoittuvat elämäntaparemontin niskasta nostelemista uudenvuodenlupaajista.

Alkuvuoden kuntoiluhuumaa uudempi ilmiö on tavallisten kuntoilijoiden viehätys erityisen raskaisiin urheilusuorituksiin. Kuin korostaen: kuka tahansa kykenee käymään läpi rankan kisakokemuksen. Tämänkaltaisen toiminnan tavoitteena ei näytä olevan liikunnan terveysvaikutukset, vaan kokemusten keräily ja oman pystyvyyden todistaminen.

Pitkäjännitteisen hyvinvointiin tähtäävän kunnon kasvattamisen sijaan halutaan suorittaa maraton tai Ironman niiden itsensä takia. Tavoite tuntuu kääntyneen päälaelleen: kisat eivät ole enää kannustin terveyteen tähtäävään kuntoiluharrastukseen, vaan tavoite on kisan suorittaminen.

Suorittamisen rottarallissa saattaa unohtua mielen ja kehon kunnioitus: lämmittelyn, venyttelyn ja periksi antamisen vankkumaton viisaus – itsensä armahtaminen.