Kaikki mahtuvat metsään

Karhun metsästys on alkanut ja reilun kuukauden päästä käynnistyy hirvenpyynti. Samaan aikaan puolukka kypsyy poimittavaksi ja nevan mättäillä valmistuu karpalo.

Metsästäjät ovat jo kesästä lähtien poistaneet luontomme monimuotoisuutta uhkaavat villiminkit ja supikoirat sekä huolehtineet koko maatamme kattavasta riistakolmiolaskennasta.

Vihdoin on tullut aika ryhtyä talviruuan hankintaan. Joillekin riittää teeri tai metso joulupöydän koristeeksi, toisille muutama jänis pyhäpäivän ruokapöytään.

Maaseudun ehdottomasti tärkein riistaeläin on hirvi. Sen pyynti on useimmille maaseudulla elävälle ainoa asia, jota vielä voidaan harrastaa.

Usein sanotaan, ettei kenenkään tarvitse ruokansa takia metsästää. Tämä on koko lihatalouden ristiriitaisin myytti.

Hirvi on aito luomueläin, joka elää elämänsä vapaana, ilman häkkejä, karsinoita tai keinoruokintaa. Siksi olemmekin ylpeitä siitä, että meidän ei tarvitse syödä teollisen karjatalouden lihajalosteita, vaan saamme elää luonnossa ja luonnon ehdoilla.

Satunnaista ulkoilijaa ja marjastajaa metsäteiden varsilla seisovat metsästäjät pelottavat. Uskallanko mennä marjaan? Uskallanko liikkua metsässä? Nuohan räiskivät kaikkialle ja mitä vaan.

Hirven ja karhun pyynti on tarkasti säädeltyä toimintaa. Jokaisella seurueella on johtaja, joka vastaa pyynnin järjestämisestä, passituksesta, ampumasuunnista ynnä muusta sellaisesta.

Metsällä ei räiskitä. Moni erämies on kokenut, kuinka vuosia saattaa kulua, ettei hän ole voinut ampua kuin hirvimerkin kotikuntansa ampumaradalla.

Lakimme tulkinta on lisäksi niin tiukka, että metsästäjä käytännössä menettää aseensa ja lupansa pelkästä uhittelusta nakkikioskilla tai pienestä juopottelusta. Siksi on hyvin harvinaista, että metsästäjä käyttää asettaan tai omaa asennettaan hyvien tapojen tai lain ja säädösten vastaisesti.

Maassamme riittää metsää kaikille ja kaikkina aikoina. Jos joutuu keskelle pyyntiä, voi tiedustella hirvimiehiltä, missä he ajavat ja minne on turvallista mennä. Voi myös kysyä neuvoja marja- ja sienipaikkojen suhteen. Erämiehet kun tuntevat jokaisen kiven ja mättään.

Useimmat opastavat ja tietäessään, että jollakin alueella liikkuu marjastajia, pyyntiä yritetään välttää kyseisellä alueella.

Muutama neuvo on kuitenkin hyvä pitää mielessä. Kukaan ei ammu sellaiseen suuntaan, missä ihmisiä liikkuu. Ihmisen huomaa parhaiten, jos hän käyttää vaikkapa kirkasta huomioliiviä kulkiessaan syksyisin metsässä.

Syksyllä satunnaisen kulkijan näkyminen metsässä on yhtä tärkeätä kuin pimeällä maantiellä, ja hyvä sopu on vieläkin tärkeämpää.

Koiran jatkuva haukku läheisyydessä on merkki siitä, että koira pitää karhua tai hirveä paikallaan. Älä missään tapauksessa lähesty haukkuvaa koiraa ilman, että metsästyksen johtaja on tietoinen aikeistasi. Se on turvallisuussyistä kielletty myös metsästäjiltä!

Tervetuloa kaikki maamme metsiin nauttimaan syksyn sadosta, jokainen tapansa ja halunsa mukaisesti. Luodaan yhdessä antoisia luontoelämyksiä kaikille.