Mikkonen: Lisää kansallispuistoja Suomeen!
Seuraavan hallituksen on syytä perustaa useampi uusi kansallispuisto luonnonmetsätyöryhmän työn pohjalta, kirjoittaa kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.). ”Suojelutehtävänsä lisäksi kansallispuistot ovat tärkeitä virkistyskäytölle.”
Retkeilyreitin opaste Seitsemisen kansallispuistossa. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari10.6.202606:00
Luontoretkeilyn suosio on kasvanut koko 2000-luvun. Ihmiset ovat löytäneet luonnosta paikan rauhoittua, liikkua ja seikkailla. Koronavuodet vauhdittivat retkeilyä ja kotimaan matkailua ja ilmiö on jäänyt pysyäkseen. Eikä ihme: luonnossa liikkuminen tekee tutkitusti hyvää.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta kansallispuistokomitean mietinnöstä, jossa esitettiin 42 uutta kansallispuistoa. Moni näistä on toteutunut tähän päivään mennessä kansallispuistona tai muuna suojelualueena.
Vuoden alussa Luonnonmetsätyöryhmä teki vastaavan työn ja esitti 12 uuden kansallispuiston perustamista ja 18 laajentamista. Esitys täydentää kansallispuistoverkostoa luontotyypeillä, jotka sieltä nyt puuttuvat
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon, suojelemaan uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Tämän saavuttamisessa tärkeintä on lisätä luonnonsuojelualueiden pinta-alaa. Valtion mailla on edelleen runsaasti jo tiedossa olevia, suojelemattomia arvokkaita luontokohteita.
Metsähallitus takoo ennätystulosta valtion metsien hakkuilla ja tuulivoimapuistohankkeilla. Se ei saa unohtaa luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Seuraavan hallituksen on syytä perustaa useampi uusi kansallispuisto luonnonmetsätyöryhmän työn pohjalta.
Suojelutehtävänsä lisäksi kansallispuistot ovat tärkeitä virkistyskäytölle. Ne tarjoavat kävijöilleen mahdollisuuden retkeillä, liikkua luonnossa ja vahvistaa siten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Luonnon terveyshyötyjä ei kannata ohittaa. UKK-instituutin ja Metsähallituksen selvitys kertoo, että luonnossa liikkuminen vähentää yhteiskunnan kustannuksia yli 160 miljoonalla vuodessa ehkäistessään kansansairauksia ja ylläpitäessään työkykyä.
Eikä kansallispuistojen paikallistaloudellisia vaikutuksiakaan pidä vähätellä. Viime vuonna niiden arvioitiin tuovan lähialueilleen lähes 300 miljoonaa. Ihmisten vieraillessa kansallispuistoissa he tarvitsevat etenkin majoitus-, ravintola- ja liikennepalveluita. Kansallispuistot luovat työpaikkoja alueille, missä niitä on muuten vähän.
Orpon hallitus on leikannut rajusti retkeilymahdollisuuksista. Pelkästään tänä vuonna Metsähallitus lopettaa huollon 154 taukopaikalta eri puolilta maata. Tämä on hyvin lyhytnäköistä. Huussien ja polttopuiden poistamisella taukopaikoilta ei saa Suomen taloutta nousuun.
Päinvastoin nyt olisi erinomainen hetki työllistää nuoria retkeilyinfran kunnostamiseen ja luontokeskuksiin. Näin tehtiin 2010‒14 nuorisotyöttömyyden ollessa aiemmissa ennätyslukemissa. Moni nuori sai tärkeän ensimmäisen työpaikkansa. Samalla kurottiin kiinni retkeilyrakenteiden korjausvelkaa.
Kansallispuistot ovat näyteikkunoita suomalaiseen luontoon. Niihin jokainen pääsee hakemaan hyvinvointia. Haastankin sinut käymään jossakin upeista kansallispuistoissamme. Itse aion suunnata ainakin Koloveden ja Selkämeren kansallispuistoihin.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.)Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
