Omaisuus laatikkoon ja menoksi

Taas pitäisi pakata kaikki maallinen omaisuus ruskeisiin pahvilaatikoihin ja muutamaan kaverin kummin koiran kaiman kautta varastoon päätyneeseen Atrian lihalaatikkoon. Pitää muistaa siirtää kotivakuutus ja tehdä sähkösopimus.

Kuten lukija saattoi jo arvata, on edessä muutto. Tuo jokaisen tavaroiden karsijan unelma ja muistojen hamstraajan painajainen.

Oikeastaan muuttaminen on viime vuosina tullut syystä jos toisestakin tutuksi. Olen työskennellyt Maaseudun Tulevaisuudessa tähän mennessä neljässä pätkässä, joiden aikana työmatkan alkupisteenä on laskentatavasta riippuen ollut 4 tai 5 osoitetta.

Muuttoja on siis kertynyt. Enkä ole muuttamiseni kanssa yksin. Tilastokeskuksen mukaan lähes miljoona suomalaista muuttaa vuosittain.

Muuttamiseen on monia syitä. Ihmiset muuttavat työn, opiskelujen, perheen tai kumppanin takia tai sitten ihan muuten vaan. Muutto voi myös olla uusi alku tai osa elämänmuutosta. Osalle maiseman vaihtaminen on vapaaehtoista, joillekin taas pakon sanelema ratkaisu.

Se, kuinka iso elämänmuutos muuttaminen lopulta on, riippuu myös siitä mistä muuttaa ja mihin. On aivan eri asia pakata omaisuus pakettiautoon ja siirtää se Turusta Hyrynsalmelle kuin muuttaa tien toiselle puolelle kottikärryillä.

Oli syy asumuksen vaihtoon mikä tahansa, joka vuosi noin 948 000 ihmistä joutuu totuttelemaan uusiin seiniin ja eri tavalla toimivaan suihkuun. Uuteen ympäristöön pitäisi kotiutua.

Näin useamman muuton jälkeen huomaan kaipaavani mahdollisuutta kotiutua. Tehdä seinistä, ikkunoista ja ovista koti. On aivan eri asia kutsua nukkumapaikkaansa kodiksi kuin kämpäksi tai asunnoksi.

Osalle koti muodostuu helposti mihin vaan eikä vaadi kuin repun laskemisen selästä. Osa taas kokee jonkin alueen tai paikkakunnan kodikseen niin, että seinillä tai keittiön kaapeilla ei ole oikeastaan väliä.

Ajatus vain yhdestä kodista tuntuu typerältä. Ei kai kukaan pakota vuoroviikoin vanhempiensa luona asuvaa lastakaan valitsemaan kumpi on se "oikea" koti. Miksi aikuisillakin ei voisi olla monta kotia?

Minulla ainakin on. On ollut oikeastaan aina. Yksi Kainuussa mökillä ja isovanhempien nurkissa, yksi vanhempien luona Espoossa ja oma moneen kertaan paikkaansa vaihtanut.

Tästä näkökulmasta monipaikkainen asuminen tuntuu luonnolliselta. Etätöiden mahdollistama pidempiaikainen muutto pois työpaikan läheisyydestä onkin nostanut aiheen laajempaan keskusteluun.

Etätyö mahdollistaa arjen jakamisen moneen paikkaan. Työpaikan sijainti ei enää määritä, missä suurin osa ajasta tulee viettää vaan sen voi valita itse.

Kun arki jakautuu useampaan paikkaan, alkaa kotejakin muodostua monta.

Sen, miten kaksoiskuntalaisuus tai virallinen monipaikkaisuus käytännössä toteutuisi, jätän ammattilaisille. Ajatuksena se ainakin on kiinnostava vaihtoehto.

Vaikka tällä kertaa rahtaan tavarani Atrian lihalaatikoissa uuteen paikkaan, ei muutos silti ole kovin iso. Siirtyyhän lopulta vain yksi koti. Muut kaksi ovat edelleen paikallaan.