Ilmastonmuutos ei ilvestä juuri haittaa - Metsästys ja taudit isompi uhka

Ilves on arka peto ja Suomen ainoa villi kissaeläin. Kuva: Markku Vuorikari

Mielipide

28.3.202013:20

Kolumni

Stiina Hovi

Helmi-maaliskuussa ilveksellä on kiima-aika. Maaliskuun muutamat viikot ovat urosilvekselle ainoa mahdollisuus päästä naaraan lähelle koko vuonna. Muut ajat naaras viihtyy omillaan pentujen kanssa.

Naaras synnyttää sokeat poikaset touko-kesäkuussa pesään, jonka se tekee mieluiten suojaiseen paikkaan, kuten luolaan tai kannon alle. Siitä alkaakin naaraan työntäyteinen vuosi, sillä poikaset (1–3 pentua) viihtyvät emon seurassa aina seuraavaan vuoteen asti.

Ilves saalistaa pienjyrsijöitä, jäniksiä, metsäkanalintuja ja pieniä hirvieläimiä. Se viihtyy metsäisessä ympäristössä, jossa on paljon pinnanmuotojen vaihteluita ja vaikkapa louhikkoa.

Ilves on salaperäinen kissa, harva pääsee näkemään sitä luonnossa. Äänestäkin tunnistaminen on vaikeaa. Kiima-aikaan ilves voi haukuskella tai huudahdella, mutta äänen voi sekoittaa metsäkauriinkin ääntelyyn. On tulkittu, että ilves voi päästää ainakin kymmentä erilaista ääntä eri tarkoituksiin. Tulkinta on toki vajavaisen ihmislajin tekemä – emme tiedä, miten moninaista tämän suurpedon juttelu voikaan olla.

Yöaktiiviselle eläimelle tyypillisesti ilveksen pupillit ovat pyöreät. Joillakin yöeläimillä pupillit ovat pystysuorat. Ilveksen silmän verkkokalvot ovat herkät, ja valoisalla ilmalla se pystyy sulkemaan pupillinsa lähes kokonaan. Silmän sarveiskalvot ovat peilimäiset ja ne heijastavat valoa. Hyvän näön lisäksi ilveksellä on erinomainen kuuloaisti. Hajuaistinsa varassa se ei niinkään saalista.

Ilveskanta ja sen sääntely puhuttaa vuosi toisensa jälkeen. 1900-luvun alussa ilves metsästettiin liki sukupuuttoon, mutta nykyisin saaliskiintiöt hillitsevät hävittämistä. Tällä vuosituhannella ilveksen huippuvuosi oli 2014, aikuisia yksilöitä oli liki kolmisen tuhatta.

Nykyisin kanta on noin 2 000. Ilveksen metsästyskausi alkaa poronhoitoalueella lokakuussa, muualla se on joulukuusta helmikuulle. Joidenkin mielestä ilvestä ei saisi metsästää lainkaan, sillä ilves on hyötyeläin verottaessaan paisunutta valkohäntäkauriskantaa.

Toisin kuin monia muita luonnoneläimiä, ilmastonmuutos ei suoraan uhkaa ilvestä. Se ei välttämättä tarvitse lunta saalistuksen tai pesimisen onnistumiseksi eikä se kaipaa kovia pakkasia.

Vaikeuksia voi ilmetä, jos ilveksen suosima ravinto vähenee ilmastonmuutoksen myötä. Toistaiseksi ilves näyttää saavan pötyä pöytään: metsäjäniksen harvinaistuessa rusakko on ottanut paikan ilveksen ruokalistalla. Pienet hirvieläimet ovat niin ikään tärkeitä ilvekselle. Valkohäntäkauris voi levitä yhä pohjoisemmas leudontuvan ilmaston ansiosta, jolloin pohjoisen ilveskin voi ravinnon puolesta hyvin.

Verrattuna moneen muuhun herkempään lajiin, ilves on kestänyt melko hyvin myös tehokkaan metsienkäytön ja elinympäristöjen pirstoutumisen.

Ilveksen suurimmat uhat ovat metsästys ja erilaiset taudit. Esimerkiksi kapin vaivaama ilves heikkenee ja nääntyy lopulta kuoliaaksi. Yli puolet ilveksen pennuista kuolee ennen vuoden ikää, luontaisesti tai metsästyksessä.

Jutussa haastatellut asiantuntijat: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala ja Esko Inberg.

• Ilves ( Lynx lynx) on suomalaisen luonnon ainut villi kissaeläin ja yksi suurpedoistamme. Ilves on säkäkorkeudeltaan 60–75 cm ja painaa aikuisena 12–25 kg.
• Kesäturkissaan ilves on punaruskea, talvisin harmahtavan värinen. Turkin mustat pilkut, töpö häntä, tupsukorvat ja keltaiset silmät ovat ilveksen selkeät tuntomerkit.
• Hämärässä liikkuva yksineläjä muistuttaa tavoiltaan kissaa. Ilves on lihansyöjä, sillä on hyvä hämäränäkö ja se on taitava loikkija ja kiipeilijä. Haaskat eivät ole ilveksen mieleen. Mieluiten se saalistaa ruokansa itse.
• Ilves saa yhdet pennut vuodessa, alkukesästä. Pennut syntyvät sokeina, kuten kotikissankin poikaset. Ilvesemo hoivaa jälkeläisiään liki vuoden ikään saakka.
• Erityisesti urosilveksen elinalue on laaja. Se voi liikuskella jopa tuhannen neliökilometrin alueella. Yhdessä yössä se saattaa taivaltaa yli 20 km.
• Ilvestä tavataan melkein koko maassa.