Metsäisten maiden pitää olla EU:ssa etunojassa: Puu ei saa juuttua sääntelysumaan
Puu ei ole EU:ssa niin sanottu kriittinen raaka-aine – pikemminkin kritisoitu, eikä metsien talouskäyttöön ole viime vuosina haluttu panostaa, kirjoittaa metsäjohtaja Karoliina Niemi kolumnissaan. Siksi on hänen mukaansa aiheellinen pelko myös jatkossa, että puu juuttuu taas sääntelysumaan.
Puu on uusiutuva raaka-aine ja omavaraisuusaste on korkea. Siitä huolimatta metsien talouskäyttöön ole viime vuosina haluttu panostaa, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariVuoden viimeisinä päivinä kannattaa menneiden muistelun sijaan kääntää katse tulevaan vuoteen ja siihen, mihin metsäsektorin on tärkeää energiansa kohdistaa. Laakereilleen ei voi jäädä lepäämään ensi vuonnakaan, sillä työtä riittää niin kotimaassa kuin EU-kentällä.
EU on viime vuosina lisännyt jäsenvaltioiden metsien käytön ohjausta ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan vedoten. Edellisen komission ehdotuksista jäivät vaille lopullista päätöstä metsien tilan seurantaan ja maaperään liittyvät lait. Metsien tilan seurantaa koskeva niin sanottu monitorointiasetus on mutkikas kokonaisuus, jossa linjataan siitä, mitä, millä tasolla ja miten tietoa metsistä kerätään – ja kenen käyttöön. Jokaisen metsäsektorin edustajan näkökulmasta nämä ovat aivan keskeisiä kysymyksiä.
Uusi Euroopan parlamentti suhtautuu kokonaisuuteen varmasti eri tavalla kuin edellinen, eivätkä jäsenvaltiotkaan ole ilakoiden aloitteen koukeroita katsoneet.
Uunituore komissio on juuri aloittanut kautensa, ja odottelemme mielenkiinnolla vuoteen 2029 ulottuvaa viisivuotisohjelmaa.
Jäsenvaltioiden strategisella agendalla biotalous näkyy. Miten se heijastuu komission työlistalle metsäsektorille suotuisina aloitteina, on edelleen epävarmaa. Puu ei ole EU:ssa niin sanottu kriittinen raaka-aine – pikemminkin kritisoitu, eikä metsien talouskäyttöön ole viime vuosina haluttu panostaa. Tämä siitäkin huolimatta, että puu on uusiutuva raaka-aine ja omavaraisuusaste on korkea. Pelkona on, että puu juuttuu taas sääntelysumaan, jonka purkaminen jää paljolti Suomen ja Ruotsin vastuulle.
Siksi laaja-alainen ennakkovaikuttaminen on avainroolissa.
Kotimaassa on aloitettu EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano ennallistamissuunnitelman laadinnalla. Tulevan puolentoista vuoden aikana virkakunnan ja poliittisten päättäjien on mahdollisuus osoittaa, miten metsien talouskäyttö voidaan yhdistää luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tähän ennallistamisasetus antaa useita työkaluja.
Toivonkin, ettei suunnitelman valmistelutyössä katsota ennallistamista mustavalkoisesti ja siten siirretä laajoja alueita metsää käytön ulkopuolelle. Samalla vähenisi puun saatavuus ja metsäsektorin tuottama hyvinvointi ympäri Suomen.
Emme kuitenkaan voi heittää palloa yksin virkakunnalle ja poliittisille päättäjille. Koko metsäsektorin on jatkettava aktiivisia ja oikea-aikaisia hoitotoimia metsien elinvoiman ja hyvän kasvun turvaamiseksi. Taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästejä on purettava eikä uusia saisi syntyä, vaikka valtion rahahanat ovat aiempaa pienemmällä.
Myös monimuotoisuustoimien on jatkossakin oltava metsähoidon arkirutiinia. Työkalut siihenkin ovat olemassa. Tätä tukemaan tarvitsemme metsä- ja ympäristöhallinnolta ajantasaista tietoa arvokkaista luontokohteista sekä lajeista. Toimiva ja ennakoiva tiedonkulku on aivan keskeistä.
Olkoon vuosi 2025 metsissämme jälleen aktiivisen toiminnan aikaa!
Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






