Lukijalta: Hiilidioksidin keräämiseen on turha pystyttää uusia piippuja – Pohjois-Suomessa riittää niitä ilman Näätäaavan laitostakin

Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen jo olemassa olevista piipuista, kirjoittaja toteaa. Kuvan piiput eivät liity kirjoitukseen. Kuva: Petteri Kivimäki

ET Fuels Finland oy suunnittelee Ranuan Näätäaavalle vihreän e-metanolin tehdasta, joka koostuu tuulivoima-alueesta, biopolttolaitoksesta, vetyä tuottavasta elektrolyysilaitoksesta sekä synteesilaitoksesta.

Metanolisynteesissä biopolttolaitoksen tuottama hiilidioksidi yhdistetään vetyyn, jolloin syntyy metaania. Syntyvällä e-metaanilla on tarkoitus korvata maakaasua muun muassa laivaliikenteessä.

Hallituksen keskeisiä ilmastolupauksia on niin sanottu piippujen tulppaus. Siinä e-metanolin tuotanto on yksi keinoista. Näätäaavan hanke ei kuitenkaan vähennä tulpattavien piippujen määrää, koska tulppausta varten rakennetaan uusi piippu!

Vihreän vetytalouden mahdollisuudet -selvityksen mukaan vedyntuotannon hiilidioksidiraaka-ainelähteeksi soveltuvia piippuja on Pohjois-Pohjanmaalla runsaasti. Onko puun polttamisessa hiilidioksidin tuottamiseksi mitään järkeä?

ET Fuelsin saksalainen johtaja perusteli uuden polttolaitoksen rakentamista siten, että tuulivoima tulee sähkönsiirron kustannuksen takia rakentaa lähelle vetylaitosta.

Jos hyödynnettävä hiilidioksidi syntyy polttamalla fossiilisia, niin lopputuote ei ole vihreää vaan sinistä e-metanolia, jonka markkina-arvo huonompi.

Jos hallinnollisia esteitä e-metanolilaitosten rakentamiseen nykyisten polttolaitosten yhteyteen on, ne tulisi välittömästi purkaa. Samoin kaikenlaiset investointituet ja -avustukset tulee kohdistaa hankkeisiin, joissa e-metanolin raaka-aineena käytetään olemassa olevia hiilidioksidilähteitä ja siten aidosti vähentävät päästöjä.

Sekä elektrolyysissa että metanolisynteesissä vapautuu runsaasti hukkalämpöä. Ympäristövaikutusarvioinnin lukujen mukaan lopputuotteena syntyvän e-metanolin energiasisältö on 2,2 terajoulea vuodessa, kun prosessiin syötteiden energiasisältö on 7,2 terajoulea vuodessa. Siitä turhaa eli energiapuuta on 2,2 terajoulea vuodessa.

Prosessin energiakonversiotehokkuus on siten noin 30 prosenttia. Olisi äärimmäisen tärkeää, että tällaiset laitokset sijoitetaan siten, että syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää.

Ilmari Juutilainen

tekniikan tohtori

Oulu