Kasvavat kauppavirrat ja lämpenevä ilmasto haastavat metsien terveyden
Suomenkaan metsät ei ole turvassa vaarallisilta kasvintuhoojilta, muistuttaa Karoliina Niemi. ”Metsien terveyden turvaaminen onnistuu parhaiten laajalla kansainvälisellä ja kotimaisella yhteistyöllä.”
Kirjanpainajatuhoja. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi3.11.202508:07
Lokakuun puolivälissä juhlittiin sataa vuotta kasvien terveydeksi. Ensimmäinen kansallinen kasvinterveyslaki astui voimaan vuonna 1925. Kuten Paavo Ihalainen 22.10. julkaistussa yliössään kertoi, 1900-luvun alussa Euroopassa levinnyt perunasyöpä oli pääasiallinen syy lain laatimiseen.
Vuosikymmenten kuluessa metsien terveyden turvaaminen on tullut tärkeäksi osaksi lainsäädäntöä.
Laki metsätuhojen torjunnasta on monelle tuttu. Se tarttuu kotoisten lajiemme, kuten juurikäävän, kirjanpainajan ja mäntypistiäisten aiheuttamiin tuhoihin. EU:n kasvinterveyslainsäädännön tavoitteena on puolestaan estää kasvien terveyttä uhkaavien tuhoojien leviäminen EU:iin ja edelleen EU:n alueella. Lainsäädäntö sisältää EU:n ulkopuolelta tuotaville metsäpuiden siemenille, taimille sekä puutuotteille tuontirajoituksia ja -vaatimuksia. Rajoituksia on myös EU:n sisäisessä kaupassa.
Metsäpuiden tuhoojista lainsäädännön piiriin kuuluvat muun muassa mäntyankeroinen sekä kiinan- ja aasianrunkojäärä.
Suomi ei ole turvassa näiltä vaarallisilta tuhoojilta. Vuonna 2015 aasianrunkojääriä löydettiin teollisuusalueelta Vantaalta. Jäärät olivat matkustaneet Suomeen todennäköisesti puisessa pakkausmateriaalissa, joka suojasi Aasiasta tuotua kivitavaralastia.
Koska jäärälle kelpaavat melkein kaikki kotimaiset lehtipuulajimme, heräsi metsäsektorilla pelko lajin mahdollisesta leviämisestä Etelä-Suomen metsiin. Selvisimme säikähdyksellä, sillä leviäminen rajautui noin 10 hehtaariin. Lähes kaikki alueen lehtipuut kaadettiin ja haketettiin viranomaisten toimesta, myös kotien pihoista. Seurantoja jatkettiin viiden vuoden ajan.
Mäntyankeroista ei ole Suomessa luonnosta havaittu, mutta viranomaiset ovat löytäneet eläviä ankeroisia puupakkausten tuontitarkastuksissa useita kertoja. Portugaliin tämä sukkulamato levisi 2000-luvun vaihteessa ja on sen jälkeen tuhonnut valtavan määrän paikallisia mäntymetsiä. Laji levisi myös Espanjaan Portugalista kuljetetun puutavaran mukana.
Puisille pakkausmateriaaleille on kansainvälisillä sopimuksilla määritelty käsittelyohjeet, ja puutavaraa sekä -pakkausmateriaalia tarkastetaan otantana. Varautumiseen kuuluu myös kartoituksia sekä valmiussuunnittelua ja -harjoituksia. Suunnittelu kattaa maa- ja metsätalousministeriön ja viranomaisten lisäksi metsäalan toimijoita ja organisaatioita.
Varautumisen on elettävä ajassa, sillä kauppavirrat kasvavat ja muuttuvat ja ilmasto lämpenee. Kotimaisten metsätuhoja aiheuttavien lajiemme vaikutukset voivat voimistua, ja mäntyankeroisen ja runkojäärien elinolot paranevat aste asteelta. Ovia avautuu myös aivan uusille tulokkaille.
Suomi on ollut pitkään aktiivinen kasvinterveysvaikuttaja kansainvälisellä ja EU-tasolla. Metsien terveyden turvaaminen on meille tärkeää, ja se onnistuu parhaiten laajalla kansainvälisellä ja kotimaisella yhteistyöllä. Jatketaan siis yhdessä pitkäjänteistä työtä suomalaisten metsien hyväksi.
Kolumnin kirjoittaja on senior advisor Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
