Lukijalta: Ennallistamisasetus on voitto Suomen luonnolle ja puhtaille vesille

Kansanedustaja Hanna Holopaisen mukaan ennallistaminen tarkoittaa muun muassa jokien tilanteen parantamista. Kuvassa kunnostettu Loimijoen Loimankoski Huittisista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hannu Hoskonen kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa (25.6.) ennallistamisasetuksen olevan tuhoisa Suomen kansantaloudelle. Hoskonen väitti, että tuleva ennallistaminen maksaa miljardeja. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Monet asetuksen luonnon tilan parantamiseen tähtäävistä toimista ovat sellaisia, joita muutenkin Suomessa jo teemme.

Esitystä on lievennetty huomattavasti alkuperäisestä. Nykymuodossaan jäsenmailla on paljon sananvaltaa siihen, miten ja missä ennallistamista toteutetaan. Suomessa suurin osa tulevista toimista liittyy soiden ja vesistöjen tilan parantamiseen, vaikka kansallinen keskustelu on pyörinyt metsien ympärillä.

Olennaista asetuksessa on, että Suomi saa itse päättää, millä keinoin se pyrkii kohentamaan luonnon tilaa. Seuraavaksi laaditaan Suomen oma ennallistamissuunnitelma. Luonnon tilan parantaminen maksaa myös itsensä takaisin erilaisina luontohyötyinä, kuten kirkkaampina uimavesinä ja vähentyneenä sinilevänä.

Orpon hallitus arvioi ennallistamisasetuksen kustannukset Suomelle suhteettoman suuriksi ja lietsoi tällä vastustusta asetusta kohtaan. Kansalaisten enemmistö on kuitenkin ennallistamisasetuksen kannalla. Toukokuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa asetuksen tavoitetta parantaa suomalaisen luonnon tilaa.

Käytännössä ennallistaminen tarkoittaa soiden, kosteikkojen, jokien, järvien, rannikkojen, niittyjen, metsien ja kaupunkiympäristöjen tilan parantamista. Jokiuomia palautetaan kohti luonnontilaa muun muassa purkamalla patoja, luonnonlaitumia palautetaan käyttöön, suo-ojituksia tukitaan, kaupunkialueiden puustoa ja kasvillisuutta lisätään, puulajien monimuotoisuutta lisätään, jätetään kuolleita pystypuita ja lisätään lahopuuta.

Entä miksi asetusta tarvitaan? Koska 80 prosenttia luontotyypeistä Euroopassa on huonossa kunnossa. Puhdas vesi on elämän elinehto, minkä vuoksi merkittävä osa ennallistamisen tavoitteista koskee vesien tilan parantamista. Mökkiläinenkin kiittää, kun oman kaivon vesi pysyy juomakelpoisena ja oma ranta uimakelpoisena.

Hanna Holopainen

kansanedustaja (vihr.)

diplomi-insinööri

Lappeenranta