Kaksi yhden hinnalla

Mielipide

27.5.202002:00

Kolumni

Mari Pantsar

Marketin laarissa on tarjolla rukkaset. Toisesta kaupasta samoja rukkasia saa tarjouksessa kaksi paria yhden hinnalla.

Kumpi kannattaa valita?

Päättäjät ovat pian vähän vastaavan valinnan edessä. Hallituksen odotetaan linjaavan kesäkuun alussa lisätalousarviosta, jossa on tarkoitus satsata talouden ja työllisyyden elvyttämiseen.

Rukkasia on tarjolla monenlaisia. Poliitikot voivat valita, että veroeurot käytetään ruskeaan elvytykseen, jossa taloutta yritetään saada vauhtiin ilmaston ja ympäristön kustannuksella. Juuri näin moni maa toimi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen – ja päästöt lähtivät hurjaan nousuun.

Runsas vuosikymmen sitten valtiot siis maksoivat siitä, että kasvattivat päästöjä. Nyt joudutaan vuorostaan maksamaan siitä, että samoja päästöjä vähennetään.

Tällä kertaa voidaan kuitenkin toimia toisin. Tällä kertaa kannattaa toimia toisin.

Satsaukset vihreään elvytykseen tukevat taloutta ja työllisyyttä siinä missä ruskeakin elvytys. Kaupan päälle saadaan kuitenkin vähennettyä päästöjä, ympäristön kuormitusta ja luonnon hävitystä. Siis kaksi yhden hinnalla.

Kestävän elvytyksen takana alkaa olla vankka ja vakuuttava rintama päättäjiä, yritysjohtajia, asiantuntijoita ja kansainvälisten järjestöjen kärkihahmoja. He muistuttavat, että koska euron voi käyttää vain kerran, se kannattaa käyttää heti fiksusti.

Meillä Suomessa Vesa Vihriälän työryhmä tarkasteli raportissaan talouspolitiikan vaihtoehtoja koronakriisistä selviämisessä. Vähemmälle huomiolle jäi talousviisaiden tärkeä viesti: ”Ilmastopolitiikkaa ei ole varaa jättää koronan jalkoihin.”

Vielä aivan liian usein kestävyys ja talous nähdään silti erillisinä. Pari viikkoa sitten olin A-studiossa keskustelemassa koronakriisin ilmastoyhteyksistä ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen kanssa. Meitä ennen hallituksen koronatuista yrityksille oli puhumassa kolme ekonomistia – ikään kuin nämä kaksi keskustelua eivät liittyisi toisiinsa.

Kestävää elvytystä ei ole enää mielekästä nähdä lisukkeena tai höysteenä varsinaiselle, tavalliselle elvytykselle. Kestävä elvytys on talouden ja työllisyyden kannalta ihan yhtä vaikuttavaa kuin kestämätönkin.

Tai jopa vaikuttavampaakin. Tuoreen Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan ilmasto ja talous kulkevat käsi kädessä: ilmaston kannalta hyvät elvytyskeinot ovat samalla usein toimivia myös pitkän aikavälin talouden kannalta ja päinvastoin.

Kun Suomessa piakkoin punnitaan elvytystä, kaikki toimet on tärkeä arvioida talouden ohella kestävyyden näkökulmasta. Hallituksen tueksi asetetussa kestävä elvytys -työryhmässä laadimme hiljattain kehikon, jonka avulla arviointi on yksinkertaista tehdä.

Finanssikriisin jälkeen monet valtiot kaatoivat lyhytnäköisesti veronmaksajien varoja ruskeaan elvytykseen. Yksi maa valitsi kuitenkin tuolloin toisin.

Etelä-Korea päätti ohjata yli kaksi kolmannesta elvytysvaroista kestäviin kohteisiin, kuten ratahankkeisiin, energiatehokkuuteen ja jokien ennallistamiseen. Maa toipui taantumasta muita nopeammin.

Pystyykö Suomi nyt samaan – vai pistääkö paremmaksi? Kun päätämme seuraavista toimista, kestävän elvytyksen ei tarvitse olla päälle liimattu hankekokoelma perinteisen elvytyspaketin rinnalla; kestävä elvytys voi olla se paketti. Kaikki toimet voivat yhtä aikaa tukea Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä ratkoa aikamme suurinta haastetta, kestävyyskriisiä.

Osaammeko valita kaksi yhden hinnalla?

Mari Pantsar on Sitran johtaja, hiilineutraali kiertotalous.